Pääministeri Sanna Marinin ja valtioneuvoston antama viesti EU:n elvytyspaketin oikeusvaltioehdoista vaikuttaisi olevan ristiriidassa oikeusvaltioperiaatteen rikkomisesta syytettyjen Unkarin ja Puolan tiistaisten reaktioiden kanssa.

"EU-rahojen käyttöön kytketään oikeusvaltiomekanismi, joka ulotetaan koskemaan sekä rahoituskehystä että elpymisvälinettä ja siitä tulee työkalu, jolla suojataan EU:n varojen käyttöä tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuisi puutteita", kirjoitetaan valtioneuvoston tiedotteessa. Tiedotteen mukaan pääministeri Marin pitää kirjausta tervetulleena.

Samaan aikaan Unkarin pääministeri Viktor Orbán iloitsi, että yritykset kytkeä EU-rahoitus oikeusvaltioperiaatteeseen on "onnistuneesti estetty". Unkari ja Puola ovat näyttäneet, että "on hyväksymätöntä, että oikeusvaltioperiaatteen perintönä saaneet kansat kritisoivat ja läksyttävät vapaustaistelijakansoja, jotka ovat kulkeneet kovien aikojen läpi ja tehneet niin paljon kommunistisia hallintojärjestelmiä vastaan", Orbán kommentoi aikaisin tiistaina Puolan Brysselin-suurlähetystössä pidetyssä lehdistötilaisuudessa.

Näkemystä komppasi mukana ollut Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki.

"Tarve erottaa poliittinen ja taloudellinen ulottuvuus EU:n sisällä on tehty selväksi”, hän sanoi. Hän totesi, että Puolaa vastaan käydyt "perusteettomat, poliittisesti motivoituneet hyökkäykset" ovat niin ikään hyväksymättömiä.

Hyökkäyksillä Morawiecki todennäköisesti viittasi EU:n kurinpitomenettelyyn Puolaa kohtaan sekä asiaan liittyvään polemiikkiin. Puolaa ja Unkaria on syytetty unionin jäsenvaltioiden oikeusvaltioperiaatteen laiminlyönnistä. EU:n elimet ovat usean vuoden ajan pyrkineet ajoittain asettamaan maille sanktioita, mutta tuloksetta: yhtä köyttä vetävät Puola ja Unkari ovat käyttäneet veto-oikeuttaan äänestyksissä.

Valtionpäämiehet hehkuttivat myös sitä, että maat saivat tänään päättyneissä neuvotteluissa turvattua itselleen merkittävät rahasummat sekä "puolustettua kansallista ylpeyttään".

Liikkeellä on siis ainakin kaksi ristiriitaista tulkintaa.

Kirjauksessa on tulkinnan varaa, kahnaus käydään myöhemmin

Unkariin ja Puolaan kohdistuneiden kurinpitomenettelyiden taustalla on Lissabonin perussopimuksen artikla 7. Sen perusteella hallitusten välinen Eurooppa-neuvosto voi todeta, että jossakin jäsenvaltiossa on selkeä riski EU:n arvojen vastaisesta rikkomuksesta. Artiklan mukaisesti rikkurivaltiolta voitaisiin päättää esimerkiksi jäädyttää äänioikeus neuvostossa.

Unkarilainen media Origo kirjoitti jo maanantai-iltana, että Viktor Orbán saavutti elvytyspaketin neuvotteluissa hakemansa lopputuloksen: 3 miljardia euroa enemmän elvytysvaroja Unkarille sekä lupauksen artikla 7:n mukaisen menettelyn keskeyttämisestä. Lehden tietojen mukaan Saksan liittokansleri Angela Merkel olisi luvannut Unkarille artikla 7:n mukaisen kurinpitomenettelyn sulkemisesta Saksan EU-puheenjohtajakauden aikana eli vielä tänä vuonna.

Artikla 7:ää ei mainita elvytyspaketin sopimuspaperissa.

Sen sijaan siinä kirjoitetaan kaksi kertaa, että "Eurooppa-neuvosto alleviivaa oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen tärkeyttä". Lisäksi sanotaan, että tämän taustan perusteella otetaan käyttöön ehdollisuuksia elvytysbudjettiin.

EU-lainsäädäntöön rakennetaan mahdollisuus EU-komissiolle tehdä suosituksia neuvostolle suosituksia mahdollisista rikkureiden sanktioista, jotka neuvosto voisi äänestää läpi määräenemmistöllä. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi Unkari tai Puola eivät voisi kahden rintamana pelastaa toinen toistaan rangaistuksilta, joita heille ehdotettaisiin mahdollisten oikeusvaltioperiaatteen rikkomusten vuoksi.

Sopimuksessa todetaan, että komissio palaa asiaan pian. Samaa viestitti myös Viktor Orban tiistaina: jotta oikeusvaltioperiaatteen määritelmä selkenee, kysymykseen on palattava lähitulevaisuudessa.

Emerging-Europe-verkkomedian analyysissa arvioidaan, että Unkari ja Puola saivat erävoiton saadessaan lykättyä päätöksentekoa sanktiokäytännöistä jonnekin tulevaisuuteen. Aiemmin maat uhkasivat estää koko paketin läpimenon, jos elvytysvarojen allokointi liitettäisiin joidenkin demokraattisten periaatteiden toteutumiseen jäsenvaltiossa. Vääntö aiheesta käydään myöhemmin.

Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen vakuuttaa, että kirjauksen mukainen oikeusvaltioperiaatetta turvaava mekanismi luodaan. Mekanismin luomisesta olisi määrä äänestää neuvostossa niin ikään määräenemmistöllä, joten sitä ei voisi vain pari jäsenmaata torpata.

"Saavutimme oikeusvaltiovälineen osalta sen, mitä lähdimme tavoittelemaan. Se on Suomen tavoitteiden mukainen."

Unkarin Suomen-suurlähettiläs György Urkuti ei kommentoinut aihetta, sillä hänellä ei ollut siitä enempää tietoja kuin mitä julkisuudessa on jo esitetty.