Etlan selvityksen mukaan vuosina 2014–2015 Suomen bruttokansantuotteen kasvua yliarvioitiin ja vuosina 2016–2017 kasvua aliarvioitiin. Nyt tutkimuslaitos selvitti, miksi ennusteet menivät pieleen.

–Julkisuudessa on käyty keskustelua ennustelaitosten virheistä. Halusimme omalta osaltamme valaista, mitkä olivat ne tekijät, jotka aiheuttivat ennustevirheitä. Selvitys on tehty, jotta paremmin ymmärrettäisiin ennusteeseen vaikuttavia tekijöitä ja jotta ennusteet jatkossa olisivat entistä tarkempia, perustelee tutkimusjohtaja Markku Kotilainen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla julkaisi tänään muistion suhdanne-ennusteiden ennustevirheistä vuosina 2014–2017.

Etla, Valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, Pellervon taloustutkimus ja Palkansaajien tutkimuslaitos eivät osanneet ennustaa vuosien 2016 ja 2017 talouskasvun tasoa suhdanne-ennusteissaan. Ennusteet olivat enimmillään jopa pari prosenttiyksikköä pielessä toteutuneeseen nähden.

Etlan mukaan yleinen ilmapiiri maailmantaloudessa oli luottavainen vuodesta 2013 vuoden 2015 puoliväliin asti. Maailmantalouden ennakoitiin elpyvän voimakkaasti. Elpyminen oli ennakoitua vähäisempää, mikä vaikutti Suomen vientiin.

Vuosina 2015–2016 Kiinassa tapahtui pörssiromahdus, joka puolestaan sai ennustajat pessimistisiksi, ja vuosien 2016–2017 ennusteet eivät osanneet ennakoida Suomen talouden odotettua kovempaa kasvua muun maailman mukana.

Suomen kohdalla ennusteiden tekemistä vaikeuttivat Etlan mukaan myös toteutunut huono vientimenestys, kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen sekä epävarmuus siitä, miten Suomi toipuu matkapuhelintuotannon loppumisesta. Kilpailukykysopimus taas kohensi yllättäen suomalaista kilpailukykyä hetkenä, jona kansainvälinenkin talous kehittyi ennusteita virkeämmin.

–Kiky-sopimus kohensi selvästi viennin kannattavuutta vuonna 2017 ja myös paransi investointi-ilmapiiriä. Tätä ei tietenkään varhaisissa ennusteissa voitu ottaa huomioon, huomauttaa Kotilainen.

Lähde: Talouselämä