Hallinto-oikeuden professori ei näe syytä salata niitä perusteita, joilla Verohallinto on päättänyt hyväksyä kymmenien suurituloisten suomalaisten pyyntöjä poistaa nimensä medialle luovutettavista verotustiedoista.
Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta ei ole yllättynyt Verohallinnon EU:n tietosuoja-asetuksesta tekemästä tulkinnasta, jonka perusteella suomalaisten oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa mahdollista vastustaa verotustietojensa luovuttamista suoraan tiedotusvälineille.
”EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen tulokulma on aika vahvasti yksityisyydensuojaa suojaava. Suomalainen avoimuus on aika jännitteisessä suhteessa siihen lähtökohtaan nähden”, Mäenpää sanoo.
LUE MYÖS:
Tulkinta ei muuta verotustietojen julkisuutta, vaan verotoimistoista saa edelleen kaikkien suomalaisten julkiset verotustiedot. Tietoja ei kuitenkaan anneta suoraan medialle listoissa, joita Verohallinto vuosittain kokoaa tiedotusvälineille, jos yksityishenkilö oli vastustanut sitä hyväksyttävin perustein määräaikaan mennessä. Tällainen vastustamisoikeus tulee EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta.
Mäenpää korostaa, että rajoitus kohdistuu tietojen julkistamiseen, eli tässä tapauksessa tietojen aktiiviseen luovuttamiseen medialle. Tällaiseen tietojen julkistamiseen otetaan kantaa tietosuoja-asetuksessa.
”Jos joku tekee todennäköiseksi sen, että verotustiedoista paljastuisi jotain hänen ’henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseensa’ perustuvia tietoja, hän voi sillä perusteella vastustaa tietojen käsittelyä ja saada ratkaisun, että joitakin tietoja ei julkisteta.”
Mäenpää muistuttaa, että keskustelua on käyty siitäkin, pitäisikö verotustiedot salata kokonaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella yksityisyydensuojaan vedoten. Mäenpään mielestä tälle tulkinnalle ei löydy tietosuoja-asetuksesta perusteita.
Verohallinto oli eiliseen mennessä hyväksynyt 70 henkilön pyynnön kieltää heidän verotietojensa luovutus suoraan medialle. Hakemuksia oli tehty määräaikaan mennessä noin sata, ja osa hakemuksista on yhä käsittelyssä. Mahdollisuus estää tietojen antaminen medialle koski käytännössä yli 100 000 euroa viime vuonna tienanneita, sillä sitä vähemmän ansainneiden tietoja ei luovuteta suoraan medialle.
Professori: Perustelut pitäisi julkistaa
Verotustietojensa medialle antamista vastustaneiden henkilöiden nimien ja Verohallinnon ratkaisujen perusteiden salaamiselle Mäenpää ei kuitenkaan näe perustetta.
Verohallinnon mukaan sekä vastustamisoikeutta käyttäneiden nimet että perusteet ovat salassa pidettäviä.
Verohallinnosta kerrottiin Talouselämälle maanantaina, että pyyntöjä on hyväksytty muun muassa taloudellisin ja sosiaalisin sekä turvallisuuteen liittyvin perustein, mutta tämän tarkemmin perusteita ei kommentoitu. Verohallinto vetoaa tietojen salaamisessa julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 32 kohtaan, joka koskee esimerkiksi yksityiselämän piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä asiakirjoja.
Virallisia hyväksyttäviä perusteita tietojen luovuttamisen estämiseen ei ollut kerrottu etukäteen, vaan päätökset ja linjaukset on tehty Verohallinnon oikeusyksiköllä hakemusten käsittelyvaiheessa.
Mäenpää sanoo, että julkisuuslain perusteella olisi tarpeen salata vain tiedot, jotka tuovat ilmi yksityiselämän suojaan kuuluvia, liikesalaisuuksia paljastavia tai turvallisuuteen liittyviä seikkoja esimerkiksi hakemuksen perusteluissa.
”En ole ihan vakuuttunut, että tieto siitä, kuka on tehnyt julkiselle viranomaiselle hakemuksen, kuuluisi hänen yksityiselämänsä piiriin. Ei ole myöskään perusteita sille, että verottaja salaa oikeudellisia perusteita, joihin se on nojautunut päätöksenteossa”, Mäenpää sanoo.
LUE MYÖS:
