Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) selitti hallituksen budjetti-infossa keskiviikkona, miksi valtion ensi vuoden budjetin alijäämä eli velanoton tarve ryöpsähti hallituksen budjettiriihessä niin paljon suuremmaksi kuin valtiovarainministeriön budjettiesityksessä.

Talousarvioesitys vuodelle 2021 on 10,8 miljardia euroa alijäämäinen, mikä on lähes neljä miljardia euroa enemmän kuin pohjaesityksessä.

Vanhasen mukaan alijäämän miljardiluokan kasvua selittää kaksi ”suurta pääeroa”.

”Ensinnäkin tuloarviot ovat 1,2 miljardia euroa alemmalla tasolla valtion kannalta kuin kuukausi sitten esitin”, Vanhanen kertoi.

Tästä summasta noin 0,7 miljardia euroa johtuu siitä, että valtio luopuu osasta yhteisöverotulojaan vahvistaakseen kuntataloutta.

Menoja puolestaan on 2,6 miljardia euroa enemmän, Vanhanen jatkaa erittelyä.

”Niistä kertaluontoisia on 2,2 miljardia euroa, suurimpina koronan testauskulut, kuntien määräaikainen lisätuki ja Veikkauksen edunsaajien saama [kompensaatio-]raha.”

Pysyviä menoja lisättiin Vanhasen mukaan vain promillella valtion budjettimenoista, mikä tarkoittaa 40 miljoonaa euroa.

Alijäämän kasvusta 300 miljoonaa euroa johtuu ”teknisistä ennustemuutoksista”.

Myös opetusministeri, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson totesi syiksi alijäämän kasvuun kuntien tukemisen, koronakriisin hoidon sekä Veikkaus-kompensaation.

”Ne ovat kertaluonteisia panostuksia. Tässä on samanaikaisesti haastava suhdannetilanne ja terveyskriisi, jonka hoitamatta jättäminen ei ole vaihtoehto millekään hallitukselle”, Andersson perusteli.

4 miljardia euroa kunnille ja koronahoitoon

Kertaluonteisista menoista, joihin hallitus koki olevansa pakotettu, kerrotaan lisää hallituksen tiedotteessa. Hallitus esittää kaikkiaan neljän miljardin euron panostusta ”koronavirustilanteen välittömiin kustannuksiin, koronasta aiheutuvan hoito- ja palveluvelan purkuun sekä kuntatalouden tukemiseen”.

”Välittömiin koronaan liittyviin menoihin esitetään tässä vaiheessa yhteensä noin 2 miljardin lisäystä vuosille 2020 ja 2021. Kustannukset korvataan täysimääräisesti niin kauan kuin hybridistrategian toimeenpano sitä edellyttää. Lisäksi kuntataloutta ehdotetaan tuettavaksi yhteensä 1,45 miljardin tukipaketilla syksyn 2020 lisätalousarvioesityksessä ja vuoden 2021 talousarvioesityksessä. Lisäksi hallitus sitoutuu purkamaan hoito- ja palveluvelkaa 450 miljoonan euron kokonaisuudella vuosina 2021–2023”, valtioneuvoston tiedotteessa kerrotaan.

Veikkauksen rahapelituotot ovat alentuneet, ja ”edunsaajien rahoitus turvataan vuoden 2021 osalta”.

”Rahapelitoiminnan tuottojen edunsaajille osoitetaan vuonna 2021 vuoden 2019 tuloutustasoa vastaava rahoitustaso. Kompensaatio (347 miljoonaa euroa) rahoitetaan alentamalla arpajaisveroa (vaikutus tuloutukseen 80 miljoonaa euroa), kehysvaikutteisin budjettivaroin (152,2 miljoonaa euroa, josta 141,5 miljoonaa euroa opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla ja 10,7 miljoonaa euroa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla) ja hyödyntämällä jakamattomien voittojen kokonaisuutta (114,8 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla)”, hallitus kertoo.

Valtiovarainministeri Vanhanen kertoi jo tiistaina illalla, että budjetin alijäämäksi tulee yli 10 miljardia. Velanoton tarve on paisunut hallituksen budjettiriihessä merkittävästi, sillä valtiovarainministeriön pohjaesityksessä alijäämä oli seitsemän miljardia euroa. Lisävelkaa siis otetaan tähän nähden 3,8 miljardia euroa, mikä on aiheuttanut järkytystä ja hämmennystä politiikan ja talouden kommentaattoreissa.

LUE LISÄÄ: