Hallitus valmistautuu kehysriiheen erityisesti siitä näkökulmasta, miten voidaan varmistaa, että nyt hyvin virinnyt kasvu Suomessa ei jää osaajapulasta kiinni. Näin sanoo Uudelle Suomelle ja Kauppalehdelle opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.), jonka kontolla näiden ratkaisujen hakeminen pitkälti on.

Pyörä pitäisi keksiä uudelleen tilanteessa, jossa talous kasvaa kolmen prosentin vauhtia, mutta työttömiä on Tilastokeskuksen mukaan yhä 238 000.

Taustalla jyllää teknologian murros, joka hävittää ja synnyttää ammatteja kiihtyvään tahtiin. Maailman talousfoorumi WEF on esitellyt arvion, jonka mukaan jopa kaksi kolmesta tänä päivänä alakoulun aloittavista lapsista päätyy ammattiin, jota ei vielä ole olemassa.

–Tutkijoiden arviot siitä, kuinka suuri osuus työpaikoista korvautuu tulevaisuudessa esimerkiksi tekoälyllä, vaihtelee huomattavasti. Se tiedetään varmaksi, että tulevaisuudessa tarvitaan sen tyyppistä koulutustarjontaa, joka palvelee ammatinvaihtajia tässä teknologisessa murroksessa ja joka tarjoaa jatkuvan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia kaikille suomalaisille, Grahn-Laasonen toteaa.

Asia koskee suomalaista työelämää laajalti. Yhtenä peukalosääntönä pidetään sitä, että miljoona suomalaista pitäisi kouluttaa uudelleen seuraavan kymmenen vuoden aikana. Lue lisää: Jopa miljoona suomalaista uudelleenkoulutukseen – Nyt alkaa tapahtua

Ei maan hallitus laakereillaan ole levännyt, mutta työttömyysluvut kertovat osaltaan siitä, että työpaikkojen ja työvoiman kohtaamisen ongelmaa ei ole lähellekään ratkaistu. On tietty paljon muitakin taustatekijöitä lähtien sosiaaliturvasta ja liikkuvuutta rajoittavista kysymyksistä.

Työvoiman saatavuuteen on satsattu yli 50 miljoonaa euroa viime huhtikuusta lähtien. Satsauksiin lukeutuvat esimerkiksi kymmenen miljoonan panos muuntokoulutukseen korkeakouluissa ja Lounais-Suomen tekniikan alan korkeakoulujen yhteistyöhön laitettu 14 miljoonaa euroa.

Katso opetusministerin videohaastattelu (juttu jatkuu videon alla):

Monet yritykset ja muut työnantajat kouluttavat Suomessa kiitettävästi työntekijöitään. Myös korkeakoulut pitäisi saada vedettyä mukaan samankaltaiseen koulutusuudistukseen kuin ammatillisen koulutuksen puolella on nähty. Ehkä koulutusasteiden välisiä raja-aitojakin aletaan kaataa.

Avainsanoja ovat opetusministerin mukaan nyt työelämälähtöisyys ja moduulit, eli pohjakoulutusta pitäisi voida täydentää pala kerrallaan.

–Tällä hetkellä uuden ammatillisen koulutuksen reformin myötä tutkinnonosien kautta on mahdollisuus täydentää osaamista myös työuran varrella ja suunnata sitä osaamista uudelleen, mutta korkeakouluissa tämä mahdollisuus edelleen monilta osin puuttuu. Koulutusta pitää olla myös tutkinnon jälkeiselle ajalle moduulipohjaisesti, ettei tarvitsisi aina aloittaa alusta, vaan voitaisiin joustavasti ja jatkuvasti oppia, Grahn-Laasonen sanoo.

Hallitus saattaa luvata ammatilliseen jatkuvaan oppimiseen lisärahaa ensi kuussa pidettävässä kehysriihessään, mutta täyttä varmuutta ei ole.

Rahaa tarvittaisiin myös muualta kuin valtion pussista, mistä opetusministeri käykin lähiaikoina keskusteluja. Vireillä on järjestelmätason muutoksia.

–Aion käydä työmarkkinaosapuolten kanssa keskustelua, miten jatkuva oppiminen tulevaisuudessa rahoitetaan, mikä osuus siitä on valtion, mikä työnantajien ja mikä työntekijöiden. Millään pienellä muutoksella tämä ei tule onnistumaan.

On valtiotieteiden maisteri Grahn-Laasosella omakohtaistakin kokemusta digitalisaation tuomasta suuresta muutoksesta yhdelle toimialalle. Hän nimittäin työskenteli iltapäivälehden uutispäällikkönä takavuosina.

–Se oli vasta alkusoittoa median digitaalisessa murroksessa, juttuja nettiin ja sitten videoita. Kymmenessä vuodessa on otettu valtavia harppauksia, maailma menee eteenpäin.