Matti Vanhanen (kesk) nimitettiin tiistaina valtionvarainministeriksi Katri Kulmunin erottua perjantaina 5. kesäkuuta.

Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies pitää valtionvarainministerin ensisijaisena tehtävänä jälleenrakennusohjelman laatimista.

”On selvää, että valtionvarainministerin isoin tehtävä on luoda jälleenrakennusohjelma elvytysvaiheen jälkeen ja saada sille muun hallituksen tuki. Jos kaikki menee hyvin, me siirrymme siihen jo pikkuhiljaa viikko viikolta”, Häkämies ennustaa.

”Jälleenrakennusohjelma tulisi rakentaa niin, että se perustuu työllisyyden kasvuun ja sen vaatimiin uudistuksiin”, hän lisää.

Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen painotti jo viime viikolla, että elvytykselle tulee olemaan tarvetta varsinkin ensi vuonna. Hän näkee sopeutustoimenpiteiden käynnistyvän aikaisimmiltaan vuonna 2023.

”En usko, että sopeutusratkaisuja tehdään ensimmäisenä, varsinkin jos mietitään valtiontalouden leikkauksia ja veronkorotuksia valtiontalouden tasapainottamiseksi. Niiden aika ei ole nyt”, Lehtinen kommentoi.

Sopeutusvaiheen sijoittaa kauemmas tulevaisuuteen myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta:

”Julkisen talouden kannalta on selvää, että Suomi velkaantuu ja se on tällä hetkellä viisasta politiikkaa. Sopeutuksen aika on sitten myöhemmin.”

”Se pitää pyrkiä tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti, jolloin varmasti on käytössä kaikki keinot: verot, menot, ehkä muut, ja sekä julkisen sektorin että ehkä työelämän rakenteista keskustellaan”, Eloranta lisää.

Selvennys nykyiseen kuvioon ensin, sopeutus myöhemmin

Syyskuussa lähestyvä budjettiriihi tulee olemaan keskeinen, mutta keskustelut voivat olla vaikeita. Lehtinen vaatii kohdennettuja, kasvua käynnistäviä toimenpiteitä, mukaan lukien veroelvytystä, ja samalla tiukkaa menolinjaa.

”Ensi vuoden budjetin kokoamiseen tarvitaan vahvaa ryhtiä. Tänä vuonna on kertynyt jo 19 miljardia euroa alijäämää eikä tasapainosta voida puhua pitkään aikaan. Kukkaron nyörejä täytyy pitää tarkemmin kiinni”, Lehtinen sanoo.

Lehtinen nostaa esiin sen, ettei hallituksen lisäbudjetissa käsitelty veroelvytystä. Ansiotulojen verotus uhkaa kiristyä ensi vuonna muun muassa sosiaalivakuutusmaksujen nousun kautta, mutta Lehtisen mukaan ostovoiman riittävyyden varmistamiseksi verotusta pitäisi päinvastoin keventää.

”Toinen yksittäinen asia on kotitalousvähennys: sitä leikattiin tämän hallituksen toimesta ja leikkaus olisi syytä purkaa, jotta myös kotitalouspalveluiden kautta saataisiin varmistettua kysyntää ensi vuonna”, Lehtinen perustelee.

Sen sijaan SAK:n Eloranta toivoo, ettei hallitusohjelmasta irtaannuttaisi liikaa tulevan budjettiriihen myötä.

”Monet puhuvat, että se olisi pistettävä uusiksi, mutta siellä on kuitenkin paljon hyviä asioita. Aikataulutusta on varmasti hyvä miettiä, mutta esimerkiksi osaamiseen liittyvät kysymykset, kuten oppivelvollisuuden pidentäminen, ovat ensisijaisia pitkän aikavälin työllisyys- ja talouskehityksen kannalta”, Eloranta linjaa.

Kulmunin eilen esiin nostama ehdotus eläkeiän nostamisesta oli myös Elorannalle yllätys, sillä hän kokee työmarkkinajärjestöjen hoitaneen eläkejärjestelmää vastuullisesti: ”Näin varmaan tehdään jatkossakin.”

Eloranta myös kyseenalaistaa sitä, että hallitus tarraa työllisyysasteessa kiinni 75 prosentin lukemaan, mutta esimerkiksi työllisyyden laatuun liittyviin kysymyksiin ei oteta tarpeeksi kantaa.

”Muutosten aika ei ainakaan työelämän osalta ole vielä. Työmarkkinoilla ollaan kriisitilanteessa ja palkansaajat ovat tehneet isoja myönnytyksiä koronan aikana, esimerkiksi yt-neuvotteluajan kannalta. Uusia heikennyksiä sen päälle on vaikea nähdä hyväksyttävänä”, Eloranta painottaa.

Hallitusohjelman tavoitteista Eloranta nostaa myös esiin ilmastopolitiikan mahdollisuudet nykyisessä tilanteessa.

”Kun tätä rahaa joudutaan elvytykseen käyttämään, ilmastopolitiikkaa edistävät investointihankkeet ovat sellaisia, joita pitäisi pistää liikkeelle. Sitä kautta varmasti saataisiin myös yksityisiä investointeja”, hän toteaa.