Opetusministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kummastelee elinkeinoelämän ja poliittisen oikeiston suhtautumista työllistämiskeinoihin.

”Siihen on näköjään tultu, että työnantajat ja poliittinen oikeisto yrittävät saada meitä uskomaan, että palkaton työ on hyvä työllisyystoimi, palkkatuetun työn ollessa huono. Tältä kuulostivat ainakin EK:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eiliset ulostulot”, Andersson kirjoittaa Facebook-tilillään.

Hän viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton kriittiseen arvioon palkkatuesta, jonka käyttöä Rinteen hallitus on lisäämässä. EK:n mukaan palkkatuella työllistetty ihminen vastaa enintään noin 0,7:ää ”oikeaa” työllistä, kun asiaa katsotaan julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Lue lisää: EK:sta tuli laskelma – kylmää kyytiä Rinteen hallitukselle: ”Palkkatuella työllistetty vastaa enintään 0,7:ää oikeaa työllistä”

Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi kiky-tutkimuksessaan, että kilpailukykysopimukseen sisältyneet palkattomat lisätyötunnit paransivat merkittävästi työllisyyttä. Etlan mukaan tarvetta olisi yhä samankaltaisille toimenpiteille. Lue lisää: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

”On todella irvokasta, että Suomen kaltaisen korkean elintason ja korkean osaamisen maassa ajetaan palkatonta työtä talouskasvun ja työllisyyden parantumisen vauhdittajaksi. Ihmisillä on oikeus saada kunnollinen korvaus, eli palkka tehdystä työstä. Työajan pidennys ilman korvausta tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta”, ministeri Andersson kirjoittaa.

”Kilpailukykysopimus oli erittäin raju suomalaisille palkansaajille ja myös täysin poikkeuksellinen työmarkkinasopimus verrattuna muihin pohjoismaihin ja pohjoiseurooppalaisiin maihin. Osaamispanostusten sijasta edellinen hallitus halusi alentaa työntekijöiden palkkoja ja toteuttaa yli miljardin euron tulonsiirron elinkeinoelämälle.”

Kilpailukykysopimuksessa Suomen palkansaajat osallistuivat ”talkoisiin” maan kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Se tarkoitti muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen supistamista väliaikaisesti, vuosittaisen työajan pidentämistä 24 tunnilla korvauksetta sekä työnantajien eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alentamista työntekijöiden maksuja nostamalla.

Anderssonin mielestä myös palkkatuetun työn kritiikki on outoa.

”Palkkatuettu työ on tärkeä väylä työelämään monelle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle. Työttömälle se turvaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä ja työnantajalle taloudellisen korvauksen ihmisen työllistämisestä. Se on tutkitusti tehokas työllistämiskeino, jossa tuki suunnataan sitä tarvitseville ihmisille”, Andersson katsoo-

Myös EK pitää palkkatukea tarpeellisena työllisyyden edistämisen työkaluna, mutta peräänkuuluttaa uudistusta palkkatukijärjestelmään.

LUE MYÖS:

Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Ay-väki ihmettelee kiky-tutkimusta – Riku Aalto: ”Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen kohtaloa”

SAK:n Eloranta suomii ”ilmaistyötä” – ”Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä”

Kyösti Kakkonen haukkuu Antti Rinteen hallituksen: ”Sinisilmäistä hölmöläispopulismia, ideologista punaharhaa”