Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) haluaa puuttua koululaisten tapaan jättää koululounas syömättä. Ministeri kertoo tiedotteessa, että tuoreen kouluterveyskyselyn tulos pysäytti hänet henkilökohtaisesti.

Kouluterveyskyselyn mukaan joillakin paikkakunnilla jopa 60 prosenttia nuorista jättää vähintään kerran viikossa koululounaan syömättä. Toisaalla taas käytännössä kaikki nuoret osallistuvat kouluruokailuun.

”Alueelliset erot kouluruuan suosiossa ovat siis suuria. Hyvien käytänteiden levittämistä tulee jatkaa, mutta se ei yksin riitä”, ministeri Leppä totesi puheessaan kouluruuan 70-vuotisseminaarissa Hanasaaressa maanantaina.

Leppä katsoo, että suomalainen, maksuton kouluruokailu on yksi hienon koulujärjestelmämme kivijaloista. Hän vaatii kouluruoan hyljeksintään puuttumista ja kouluruuan uudistamisen kirjaamista seuraavaan hallitusohjelmaan.

”Olen syksyn aikana tullut siihen tulokseen, että tarvitsemme kovempia keinoja kouluruuan suosion vahvistamiseksi. Esitänkin, että seuraavan hallituskauden aikana meidän tulee tarkastella lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia viedä kouluruokailuamme yhä paremmalle tasolle”, Leppä sanoo.

Esimerkiksi perusopetuslakia muuttamalla voidaan asettaa uusia vaatimuksia kouluruokailuun liittyen. Se on tehokkain keino saattaa kaikki koululaisemme samalle viivalle, Leppä sanoo.

”Laissa voisi lukea päivittämisen jälkeen, että terveellinen välipala on tarjottava kerran päivässä, oppilaat vaikuttavat ruokalistojen sisältöön, ruokailulle on varattu riittävästi aikaa, ja ruokailu tapahtuu tiettyyn ikään asti aikuisten johdolla”, Leppä esitti puheessaan.

Leppä kertoo jo aiemmin esittäneensä yhden terveellisen välipalan tuomista osaksi koulupäiviä.

”Tälle olisi tänä päivänä kysyntää, kun koulumatkat ja vanhempien työpäivät venyvät helposti pitkiksi. Kouluruoka2.0 sopisi erinomaisesti seuraavan hallituksen työlistalle.”

Maanviljelijä Leppä otti kantaa myös kotimaisten raaka-aineiden puolesta.

”Kotimaisen raaka-aineen käytön lisääminen on mahdollista, kun painotetaan laatua hankintakriteereissä. Kun edellytämme korkeita ympäristöön ja eläinten hyvinvointiin liittyviä kriteereitä omalta tuotannoltamme, on samoja vaatimuksia edellytettävä myös julkisissa ruokahankinnoissa. Kotimaisen ruuan tuominen vahvemmin lautasille on teko ilmaston ja eläinten hyvinvoinnin puolesta”, Leppä katsoo.