Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vastasi tänään keskiviikkona MTV:n Huomenta Suomessa kritiikkiin koskien sitovaa hoitajamitoitusta.

Esillä on ollut se, että Kiuru sanoi helmikuussa eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajan ominaisuudessa, että sitova hoitajamitoitus edellyttäisi vain yhtä virkettä vanhuspalvelulakiin ja muutaman tunnin työtä valiokunnalta. Nyt ministerinä Kiuru on kuitenkin puhunut laajemmasta lakiuudistuksesta ja siirtymäajoista. LUE LISÄÄ: Milloin 0,7:n hoitajamitoitus tulee? Näin vastaa tuore ministeri Krista Kiuru

Kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuun ottamatta ovat kertoneet kannattavansa sitovaa 0,7:n hoitajamitoitusta. Asia on mukana myös Antti Rinteen (sd) hallituksen ohjelmassa.

”Silloin viime kaudella työskennellessäni valiokunnan puheenjohtajana, olisi ollut mahdollisuus eduskunnalla laajalla pohjalla saada hyvin nopeasti muutos aikaan. Yksistään muutamassa tunnissa olisi pystytty sopimaan lakialoitteesta, millä tavalla eduskunnassa tätä asiaa viedään läpi. Silloin kunnianhimon taso oli tällä 0,7:n tasolla. Nyt hallitus aikoo näillä ohjelmakirjauksilla mennä siitä vielä pidemmälle. Tältä osin tehtävä on monimutkaistunut, mutta sen merkitys on voimakkaasti tunnustettu, että tämä on vain tehtävä”, Krista Kiuru sanoi.

”Eduskunnassa voitaisiin nytkin edetä nopeasti”, hän huomautti.

LUE MYÖS: Näin uusi ministeri Krista Kiuru sanoi vasta 1.2.2019 – Kansanedustaja: ”Nyt on näytön paikka, hoitajamitoitus heti”

”Hallituksella on se ikävyys, että kunnilta täytyy kysyä tietenkin palautetta siihen, minkälaisella tiekartalla voidaan mennä eteenpäin. Valtioneuvostoa koskevat ne pelisäännöt, joista on yhteiskunnassa sovittu. Kesäkauden aikana ei kysytä mitään ja sen jälkeen kahden kuukauden lausuntokierroksella voi ottaa asiat esiin. Ihan nopeasti emme saa valtioneuvostotasolla tätä asiaa kuntoon”, Kiuru sanoi.

Kiuru viittaa lainsäädäntöprosessiin. Eduskunta voi säätää uuden lain tai muuttaa vanhaa lakia joko kansanedustajan lakialoitteen tai hallituksen esityksen pohjalta. Kolmas tapa on kansalaisaloite, jossa on vähintään 50 000 allekirjoitusta.

Useimpien hallituksen esitysten käsittely kestää 2–4 kuukautta, mutta suuriin lakihankkeisiin voi kulua vuosia, eduskunta kertoo.

Kansanedustajan lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Lakialoitteet käsitellään eduskunnassa samassa järjestyksessä kuin hallituksen esityksellä vireillepannut lakiehdotukset. On kuitenkin harvinaista, että kansanedustajan lakialoite etenee laiksi asti.

Kiurun mukaan hoitajamitoituksen kirjaaminen lakiin käynnistetään heti kesäkauden päätyttyä syksyn aluksi. Kiuru sanoi kannattaneensa sitovaa hoitajamitoitusta jo vuodesta 2012.

”Me ollaan ikävällä tavalla sössitty se, että meidän ammattilaiset ovat kadonneet vanhusten hoivasta, koska se todellisuus on niin karua ja kovaa, että yli 70 prosenttia meidän hoivahenkilöstöstä pohtii sitä, pitäisikö vaihtaa alaa. Sen takia tämä olisi pitänyt tehdä ajat sitten, ja nyt se tehdään niin nopealla aikataululla kuin pystytään valtioneuvoston omin toimin”, Kiuru sanoi.

Hoitoalan järjestöt ovat olleet huolissaan hallitusohjelman kirjauksesta, sillä siinä puhutaan hoivahenkilöstöstä. Tämä on tarkoittanut sitä, että mitoitukseen on voitu lukea mukaan muitakin kuin koulutettuja hoitajia. LUE LISÄÄ: Hoitajaliitto SuPer löysi uuden ongelman Rinteen hallituksen hoitajamitoituksesta: ”Jopa talonmies on saatettu lukea mukaan”

”Meillä on hyvin tiukka linja: se on hoitaja. Tässä on hoitajamitoituksesta kyse”, Kiuru linjasi Huomenta Suomessa.

LUE MYÖS: ”Suomen valtio teki hoitajapulan ihan itse” – 72 000 ihmisen reservi nousi esiin Ylellä