Keskusta haluaa Suomesta soijattoman vuoteen 2025 mennessä, linjaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk).

Leppä toteaa kannanotossaan, että Suomessa soijan maahantuonti rehukäyttöön on noussut merkittävästi tällä vuosikymmenellä.

Lepän mukaan Suomeen tuotu soijarouhe on pääosin peräisin Yhdysvalloista ja Brasiliasta. Globaalisti soijan kasvavan kysynnän taustalla on erityisesti Kiinassa noussut lihan kulutus.

Leppä huomauttaa, että uusien soijaviljelmien tieltä raivataan entistä enemmän etenkin Amazonin sademetsää.

”Sertifioimaton ja metsäkatoa aiheuttava brasilialainen tuontisoija ei kestä vastuullisuuskriteerejämme eikä hiilineutraaliustavoitteitamme, siksi keskusta haluaa Suomesta täysin soijattoman vuoteen 2025 mennessä”, Leppä linjaa tiedotteessa.

Lepän mukaan rehuteollisuus on tehnyt pitkään töitä korvaavien kotimaisten raaka-aineiden lisäämiseksi, vaikka soija on yhä Suomessakin tärkeä valkuaisainelähde.

Leppä muistuttaa, että kotimainen vilja on myös itsessään hyvin valkuaispitoista. Ministerin mukaan erityisesti kotimaisella kuoritulla kauralla, teollisuuden sivuvirroilla, herneellä, rypsillä ja rapsilla tyydytetään jo nyt kotieläintuotannossa olevien eläinten valkuaisaineiden tarvetta.

Käytännössä suomalainen maito ja naudanliha tuotetaan Lepän mukaan jo ilman soijaa.

”Suunta on aivan oikea, kun mietimme sekä ilmastonmuutosta että muuttuvia ruokatrendejä. Meillä on erittäin suuri potentiaali näissä valkuaisainepitoisissa kotimaissa viljelykasveissa. Valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen tukee myös maatalouden parempaa kannattavuutta.”

Leppä haluaa Suomessa jokaisen peltohehtaarin aktiiviseen viljelykäyttöön. Hänen mielestään kotimaisen valkuaisen viljelyaloja on mahdollista korottaa merkittävästi muun muassa uudistamalla tukipolitiikkaa.

Leppä toteaa, että karkean arvion mukaan 80 000 hehtaarin härkäpaputuotannolla meillä voitaisiin luopua soijarouheen tuonnista kokonaan. Ala on alle neljä prosenttia Suomen peltopinta-alasta.

”Tavoitteen saavuttaminen on täysin realistista. On panostettava kasvinjalostukseen ja viljelymenetelmien kehittämiseen. Samalla tukipolitiikan keinoin voimme kannustaa viljelijöitä tuottamaan kotimaista valkuaista.”

”Maatalouspolitiikkaa ollaan parhaillaan päivittämässä uudelle 2021–2027 ohjelmakaudelle, ja tämän valmistelun yhteydessä tulee kotimaisen valkuaiskasvituotannon asemaa merkittävästi parantaa.”