Turvapaikanhakijoiden kotouttamisessa tärkeintä on työ. Näin katsoo oikeus- ja työministeri Jari Lindström (ps.), joka kertoi keskiviikkona tiedotustilaisuudessaan turvapaikanhakijoiden kotouttamisen uudistamisesta.

– Kyllä meillä on melkoinen savotta siinä, että nämä ihmiset kotoutuvat. Sanoisin, että kotoutuminen ja työllistyminen menevät niin käsi kädessä, että työllistyminen on paras tapa kotouttaa nämä ihmiset. Jos siinä ei onnistuta, menee vuosia ennen kuin ihmiset saadaan sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan, Lindström sanoo.

– Tämä on realismia.

Samalla ministeri korosti, että maahanmuuttajien työllistyminen on paras tapa ehkäistä syrjintää.

– Minä nyt luulen näin, että kun ihmiset tekevät työtä, niin kaikenlainen syrjiminen hälvenee, kun ihmiset tekevät töitä keskenään. Sillä tavalla sekä turvapaikan saaneet maahanmuuttajat näkevät, miten suomalaisessa yhteiskunnassa ja työpaikoilla toimitaan ja he saavat kielikoulutusta ja päinvastoin. Kotoutuminen tapahtuu käytännön kautta, Lindström toteaa.

Viime vuonna Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista sisäministeriön arvion mukaan noin 10 000 saa myönteisen turvapaikkapäätöksen. Lindströmin mukaan myönteisen päätöksen saaneiden osalta ”ensimmäinen kriittinen vaihe” on kuntiin sijoittaminen. Tällä hetkellä kuntapaikkoja on täysin riittämätön määrä, 1 700, ja ELY-keskukset kartoittavat alueidensa mahdollisuuksia ottaa vastaan lisää maahanmuuttajia.

Lindströmin mukaan kuntiin ohjattavien osaamista, koulutustaustaa ja työmahdollisuuksia ryhdytään kartoittamaan entistä tarkemmin. Tällä halutaan estää ministeriön mukaan sitä, että kuntiin sijoitetut maahanmuuttajat alkaisivat pian sijoittamisen jälkeen muuttaa kasvukeskuksiin. Lisäksi kotouttamiskoulutuksesta tehdään työelämälähtöisempää. Lindström painottaa, että kotoutuminen vaatii myös resursseja.

– Koska työllisyysmahdollisuudet eivät ole aiemminkaan olleet kummoiset näille henkilöille, niin tämä kotouttaminen tulee viemään todella paljon aikaa ja resursseja.

– Turvapaikanhakijat tulevat sellaisista olosuhteista ja yhteiskunnista, joissa on ollut aivan eri pelisäännöt ja käyttäytymistavat kuin Suomessa. Me olemme tietysti nähneet ja kuulleet ikäviä ylilyöntejä: on väkivaltaisia järjestelmiä ja täysin erilaista suhtautumista naisten asemaan. Sen vuoksi ihmisten tulee poisoppia näitä tapoja ja oppia meidän yhteiskunnan tavat toimia.

Vaikka kotouttamisessa painotetaan maahanmuuttajien työllistymistä, ei Suomeen Lindströmin mukaan ole tarkoitus luoda ”mitään ohituskaistoja” kenellekään.

– Keinojen, joita tullaan ottamaan käyttöön, on oltava sellaiset, että ne soveltuvat kaikille. Tietysti pitää muistaa, että kielikysymys on asia erikseen.

Ministeri katsoi positiiviseksi seikaksi sen, että yritykset ovat lähestyneet viranomaisia tarjotakseen kotouttamisessa oman kätensä.

– Meidän poliitikkojen tehtävänä on poistaa esteitä auttamiselle. Viittaan nyt erityisesti siihen, että kun turvapaikanhakijoilla haluttiin tehdä lumitöitä, niin meillä sitten jotkut tietyt työturvallisuus- ja vastuukysymykset tulevat siihen. Nämä ovat tietysti sellaisia asioita, jotka täytyy vain ratkaista.