Suomen pitäisi sakkojen uhallakin kieltäytyä EU:n ehdottamasta asedirektiivistä, linjaa puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) Ylen Aamu-tv:ssä. EU:n komission valmisteleva direktiivi kieltäisi itselataavaa kertatulta ampuvat, sarjatuliaseita muistuttavat aseet yksityishenkilöiltä.

– Kyllä Suomen linjan pitää mielestäni olla mahdollisimman tiukka. Direktiivissä on Euroopan komissiolla tapahtunut virhe Suomen suhteen. Ei ole ymmärretty Suomen maanpuolustusratkaisua. Pitkälti muilla mailla Euroopassa on ammattiarmeijat ja meillä on reserviin perustuva, yleisen asevelvollisuuden pohjalta muodostettu armeija. Komissiolla ei pitäisi olla mitään tekemistä meidän puolustusratkaisumme kanssa, Niinistö toteaa.

Suomi pyrkii tällä hetkellä muuttamaan direktiivin sisältöä poliittisella tasolla ja virkamiesvoimin. Puolustusministeri täsmentää, että ”mahdollisimman tiukka” linja tarkoittaisi äärimmäisessä tapauksessa sitä, että jos asedirektiivi nykymuotoisena hyväksytään, Suomen ei pitäisi sitä implementoida eli ottaa käyttöön.

– Eiköhän EU meille jotain sakkoja antaisi, Niinistö pohtii tällaisen ratkaisun seurauksia.

Niinistön mukaan Suomi oli alkuun ainoa, joka asedirektiiviä kritisoi, mutta nyt esitystä on moittinut hänen mukaansa myös Tshekki, Puola ja Viro. Puolustusministeri huomauttaa, että asedirektiivistä löytyy myös myönteisiä uudistuksia, joita Suomikin voi kannattaa.

– Esimerkiksi aseiden deaktivoimisen yhtäläistäminen, josta Euroopan maissa on kirjavia käytäntöjä. Sitten aseiden kuljetukseen liittyviä asioita, joilla voi ajatella, että terrorismia pystytään estämään, Niinistö toteaa Ylellä.

– Kuitenkin pääongelma tässä direktiivissä on, että tässä puututaan luvallisiin aseisiin. Terroristiset teot ja muu rikollinen toiminta on tehty luvattomilla aseilla. Esimerkiksi Jugoslavian hajoamissotien seurauksena kymmeniä ellei satoja tuhansia aseita päätyi pimeille markkinoille. Tämä on se suuri ongelma.