Julkisen vallan merkitys sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjänä ja tuottajana on selvästi voimakkaampi kuin viime keväänä esitetyssä mallissa valinnanvapaudesta, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.).

Hallituspuolueet pääsivät sopuun uuden valinnanvapausesityksen päälinjoista sunnuntaina alkaneilla ja aina maanantain vastaiseen yöhön asti jatkuneissa neuvotteluissa. Myös uudistuksen ensimmäisistä vaiheistuksista on päästy sopuun ja valinnanvapauden ensimmäiset vaiheet astuvat voimaan vuonna 2020.

–Pikkutuntien puolelle venyi mutta ei pahasti, kertoo Mattila Uudelle Suomelle.

–Mutta olen tyytyväinen, että illalla puristettiin.

Sote-uudistuksen keskiössä ovat olleet keskustan edellyttämä ja sinisten tukema maakuntauudistus sekä kokoomukselle tärkeä valinnanvapaus. Viime kesänä torpatussa mallissa ehdotettiin, että maakuntien terveyskeskukset yhtiöitettäisiin uusiksi sote-keskuksiksi ja ne kilpailisivat yhdessä yksityisten toimijoiden kanssa. Jokainen suomalainen olisi voinut vapaasti valita, missä sote-keskuksessa hän haluaa asioida.

Nyt laajalti kritisoidusta pakkoyhtiöittämisestä ollaan luopumassa ja järjestämisvastuun lisäksi maakunnilla olisi tuotantovastuu. Tällä on haluttu varmistaa, että hoitoa ja palveluja on saatavilla, vaikka siitä vastaava yritys joutuisikin konkurssiin.

–Julkinen on vahva järjestäjä ja jatkossa sillä on myös tuottamisvastuuta, sanoo Mattila.

–Maakunnilla ei nyt sitten ole yhtiöittämisvelvoitetta, mutta heillä täytyy olla oma liikelaitos. Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusinfra täytyy olla myös maakunnalla hallussa.

Eikö tämä tarkoita sitä, että mahdollisuudet säästöihin kapenevat jonkin verran, kun maakunnan täytyy varmistaa, että sillä on kyky tuottaa palveluita myös vaikkapa markkinahäiriötilanteessa?

–No jätetään tämä vielä jatkotyöstämiseen. Työtä viimeistellään nyt virkatyönä ja uudistuksen perustuslaillisuutta arvioidaan. Mutta kyllä meidän on silti syytä noudattaa perustuslakivaliokunnan lausuntoa, missä kiinnitetään huomiota perustuslain velvoitteisiin palveluiden turvaamisesta. Ja myös kevään esityksessä todettiin, että maakunnalla pitää olla perälauta ja tarjota palveluita kansalaisille, Mattila vastaa.

Oman sote-keskuksen voi kuitenkin yhä itse valita ja sote-keskusten rahoituksen peruste, väestöpohjaan perustuva kapitaatiokorvaus, säilyy ennallaan.

Oppositiopuolueiden ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan hampaisiin joutui myös se ripeä aikataulu, jolla valinnanvapautta ajettiin. Nyt sovitun aikataulun mukaisesti valinnanvapauden ensimmäiset vaiheet, henkilökohtainen budjetti ja asiakassetelit, tulisivat käyttöön vuonna 2020. Sote-keskukset muodostettaisiin seuraavana vuonna 2021. Tämän jälkeen sote-keskusten palveluvalikoimaa laajennetaan.

–Kyllähän tässä tulee väliä maakuntavaaleihin nähden.

–Mutta minusta tämä aikataulun väljentäminen on perusteltua – ei pelkästään hallitun järjestelmän käyttöönoton kannalta, vaan myöskin markkinoiden hallitun avaamisen kannalta. Ensin pitää saada perusasiat toimimaan.