Omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) mukaan Suomen valtio tai valtion enemmistöomistama Fortum eivät hanki saksalaisjätti Uniperia hiilivoiman takia, vaan pystyäkseen vaikuttamaan yhtiön muutokseen.

Valtion enemmistöomistama energiayhtiö Fortum on nostamassa omistusosuutensa saksalaisesta energiajätti Uniperista 70,5 prosenttiin nykyisestä vajaasta 50 prosentista. Yrityskauppa on suomalaisittain poikkeuksellinen, sillä kauppahinta on 2,3 miljardia euroa.

Keskustelussa on nostettu esiin hiilivoimaa paljon käyttävän Uniperin päästöluvut, jotka ovat ristiriidassa Rinteen hallituksen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa. Suomen valtio, joka omistaa Fortumista 50,1 prosenttia, muuttuu kaupan myötä hiilivoiman suuromistajaksi.

Uniper-kaupan myötä Suomesta tulee hiilivoiman suuromistaja. Miten tämä kauppa sopii yhteen Rinteen hallituksen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa, Sirpa Paatero?

”Suomessakin on ollut hiilivoimaa varsin mittavasti vielä jokin aika sitten, ja Suomessa on pystytty niitä päätöksiä tekemään. Kyllä ajattelen, että logiikka menee niin päin, että siinä kohtaa kun omistetaan enemmän yhtiötä, jolla sitä hiilivoimaa on, niin mehän olemme tekemässä sitä muutosta. Kukaan ei ostanut sitä siitä syystä, että siellä on paljon hiilivoimaa, vaan siitä, että me pystymme muuttamaan sen toisenlaiseksi”, Paatero vastaa.

Arvostelitte kovin sanoin Fortumin edellistä Uniper-kauppaa viime hallituskaudella ja teitte siitä kirjallisen kysymyksen. Katsotteko yhä, että ostamalla Uniperia valtionyhtiö ”toimii räikeästi vastoin Suomen päästövähennystavoitteita”?

”Mielestäni se linja pitää nyt nähdä niin päin, että pystytään muuttamaan [tilannetta] myöskin siellä Euroopan tasolla. Fortum on hyvin sitoutunut Suomen ilmastotavoitteisiin, ja Suomi on sitoutunut euroopanlaajuisiin ilmastotavoitteisiin. Näissä ei ole ristiriitaa. Suomessa toimia on ehkä tehty vielä nopeammalla aikataululla. Luotan, että Fortum tekee niitä myös Euroopan tasolla”, Paatero sanoo.

Rinteen hallitus tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Miten tuleva hiilivoiman suuromistaja Suomi voi päästä tuohon tavoitteeseen?

”Uskon, että omistamalla siellä enemmän ja tekemällä hyvän strategian ja suunnitelman siitä Uniperin osalta, olemme tukemassa nopeammin myös Euroopan tasoista päästötavoitteisiin pääsemistä mieluummin sisällä kuin ulkopuolella. Uskon, että meillä on enemmän voimaa tehdä sitä muutosta omistamalla siellä kuin ilman sitä.”

Paateron äänensävy on täysin toinen kuin syksyllä 2017, jolloin Fortum ilmoitti ensimmäisestä suuresta Uniper-kaupasta. Paatero ihmetteli kauppaa ja huomautti, että Uniperin sähköntuotannosta yli 80 prosenttia tehdään fossiilisilla polttoaineilla.

Paateron mielestä tilanne on tällä kertaa erilainen siinä mielessä, että edelliseen kauppaan liittyi epävarmuutta, mihin Uniperin silloinen johto reagoi. Paateron mukaan tämä aiheutti hänelle epätietoisuutta. Fortumin ja Uniperin kiistely näkyikin tuolloin otsikoissa.

”Mutta nyt nämä ongelmathan on saatu ymmärtääkseni ohitettua ja siellä on hyvä yhteistyö myös työntekijäjärjestöjen kesken ja yhtiötä viedään hyvin eteenpäin.” LUE LISÄÄ:

Paatero kertoo saaneensa kaupasta tiedon hetkeä ennen kuin uutinen tuli julki.

Uniper toimii rahoittajana Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeessa, jota on arvosteltu jopa turvallisuusriskiksi. Putken pitäisi syöttää Venäjältä kaasua Saksaan, ja Yhdysvallat on uhannut pakotteilla asiassa. Paateron mukaan riskejä arvioitiin jo Nord Stream 1:n kohdalla.

”Niitä ei ole.”

Paatero ei näe kaasuputkihankkeessa riskejä myöskään Yhdysvaltain väläyttelemien pakotteiden osalta.

LUE MYÖS:

Fortumin ja Uniperin yhdistetty päästömäärä on suurempi kuin koko Suomen nykyiset päästöt. Uniperin hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 59,5 miljoonaa tonnia, Fortumin vastaavat noin 20 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Koko Suomen hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 56,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Luku kuvaa kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.