Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) haluaisi edistää tuntiperusteisen päivähoitomaksun käyttöä kunnissa. Saarikko uskoo, että hoidon käyttöön perustuva laskutus olisi yksi keino lisätä osa-aikatyön tekemistä Suomessa.

Suomessa pienten lasten vanhemmat tekevät vähemmän osa-aikaista työtä kuin esimerkiksi Ruotsissa. Ministeri Saarikon mukaan osa-aikaisen työn tueksi tarkoitettu valtion etuus, alle 3-vuotiaiden lasten vanhemmille tarjottava joustava hoitoraha, on kuitenkin mystisen vähällä käytöllä.

– Tämä etuus on erittäin vähän käytetty ottaen huomioon, että etuus on euromäärältään liki sama kuin kotihoidontuen perusosa kokoaikaisesta kotonaolosta, Saarikko sanoo Uudelle Suomelle.

Saarikon mukaan tuen vähäistä käyttöä voi selittää epätietoisuus tai toisaalta työelämän asenneilmapiiri. Moni saattaa pelätä, Saarikko sanoo, että lyhennetty työviikko tarkoittaisi käytännössä samaa työmäärää lyhyemmässä ajassa ja pienemmällä palkalla.

Lisäksi haluttomuutta osa-aikatyöhön voivat selittää myös yhteiskunnan päivähoitoratkaisut.

– Yksi osasyy on meidän päivähoito- tai varhaiskasvatusmaksujärjestelmämme, Saarikko sanoo.

– Jos pystyttäisiin kaikissa kunnissa ottamaan käyttöön tuntiperusteinen päivähoitolaskutus, se helpottaisi sitä ajatusta, että vanhemmat voisivat tehdä vaikkapa lyhennettyä työaikaa – verrattuna tähän nykyiseen hyvin kaavamaiseen maksuun.

– Pidän sitä ratkaisuna, josta näyttää olevan kuntakentältä hyviä esimerkkejä ja jonka käyttöönottoa teknologia voisi tukea.

Tuntiperusteisessa järjestelmässä perhe määrittelee käyttämänsä päivähoidon tuntimäärän kuukautta kohti ja laskua peritään käytön mukaan. Jos lapsi on hoidossa vähemmän, vanhemmat maksavat vähemmän.

Tuntiperusteisesta varhaiskasvatusmaksusta on puhuttu sen verran pitkään, että julkisen keskustelun alussa varhaiskasvatusta sai vielä kutsua päivähoidoksi. Käyttöperusteinen laskutusjärjestelmä ei kuitenkaan ole suuresti yleistynyt.

Saarikon mukaan joissakin kunnissa on silti ”kyetty siirtymään käyttöperusteiseen päivähoitomaksuun”. Esimerkiksi hän nostaa pohjoiskarjalalaisen Liperin, jossa uudenlaisesta maksujärjestelmästä on hyviä kokemuksia: kunta on säästänyt rahaa, sillä vaikka hoitolasten määrä on kunnassa kasvanut, lasten hoitoajat ovat lyhentyneet. Kokoaikaisuuden vähentyessä hoitopaikkoja on vapautunut ja sijaisiakin on tarvittu vähemmän kuin ennen. Hoitoaikoja seurataan mobiilisti.

Selvitysten mukaan nykyinen päivähoitomaksumalli ohjaa perheitä valitsemaan kokopäiväisen hoidon, koska osapäivähoitomaksu on suhteessa korkeampi kuin kokopäivähoidon maksu.

– Kyse on yhteiskunnallisesta viestistä: halutaanko helpottaa näitä hoitoratkaisuja, Saarikko sanoo.

Osa-aikatyö kytkeytyy myös perhevapaauudistukseen, joka on keskeisesti perheministeri Saarikon käsissä. Hallituksen on budjettiriihessään tarkoitus etsiä yhteistä perhevapaamallia, jonka turvin uudistusta voitaisiin lähteä tekemään. Vaikka Uusi vaihtoehto -ryhmä on kesällä hieman lähentynyt kumppaneitaan kotihoidontuen muokkaamisen suhteen, ei Saarikko vielä lupaile suuria.

– Hallituksen piirissä käydään parhaillaan keskustelua siitä, onko riittävästi yhteisiä nimittäjiä perhevapaauudistuksen aloittamiseksi, hän muotoilee.

– Uskon vahvasti, että budjettiriihen yhteydessä kyetään tekemään ratkaisu siitä, päädytäänkö uudistustyö aloittamaan.

Hänen mukaansa keskusta on valmis tekemään päätöksiä perhevapaauudistuksen mallista jo tällä vaalikaudella, jos yhteinen linja löytyy. Mallia hän ei tällä hetkellä halua avata.