Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ampuu alas Ilta-Sanomien uutisen siitä, että oikeusministeriö olisi ehdottamassa jokamiehen kiinniotto-oikeuden laajentamista laittomasti maassa oleviin.

Uusi Suomi on saanut haltuunsa arviomuistion laittoman maassa oleskelun tutkintakeinoja ja rangaistusasteikkoa koskevista lainsäädännön muutostarpeista. Muistiossa ei suoraan todeta, että jokamiehen kiinniotto-oikeutta oltaisiin laajentamassa. Siinä päinvastoin tuodaan esiin mahdollisen laajentamisen riskit.

Häkkänen tyrmää uutisen Twitterissä.

–Täysin virheellinen juttu. Oikeusministeriö EI ole liittämässä jokamiehen kiinniotto-oikeutta ulkomaalaisrikkomuksiin, hän twiittaa.

Ministeriö ehdottaa muistiossa rangaistusasteikon koventamista niin, että laittomasta maassa oleskelusta voi saada enintään kuusi kuukautta vankeutta, kun nykyisin siitä voidaan määrätä korkeintaan sakkoja. Laittomasta maassa oleskelusta tulisi oma rikosnimikkeensä, kun se nykyisin kuuluu ulkomaalaisrikkomuksen piiriin. Nykyisin jokamiehen kiinniotto-oikeutta kutsutaan yleiseksi kiinniotto-oikeudeksi.

Oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Janne Kanerva, jota oli haastateltu Ilta-Sanomien alkuperäistä juttua varten, tosin pitää edelleen kiinni tulkinnastaan ministerin kommenttien jälkeenkin. Kanerva selventää Uudelle Suomelle, että rangaistusasteikon koventamisesta seuraisi sinällään teknisesti, että yleistä kiinniotto-oikeutta voisi käyttää, koska kyseessä olisi vankeusrangaistus. Kiinniotto-oikeuden käyttämiselle on kuitenkin laissa ehtoja.

Jokamiehen kiinniotto-oikeudesta tuodaan muistiossa esiin lakivaliokunnan kanta, jonka mukaan jokamiehen kiinniotto-oikeuden laajentamiseen on suhtauduttava varovaisesti. Muistiossa todetaan, että nykyinen säännös ei mahdollista yleisen kiinniotto-oikeuden käyttämistä tilanteessa, jossa ulkomaalaisrikkomuksesta epäilty tavataan verekseltä tai pakenemasta.

–Laiton maassa oleskelu ei ole kuitenkaan sen tyyppinen rikos, johon ensin jokamiehen kiinniotto-oikeutta ja sittemmin yleistä kiinniotto-oikeutta on tarkoitettu käytettäväksi. Ei ole myöskään aihetta olettaa, että yleinen kiinniotto-oikeus olisi välttämätön tai edes erityisen tarpeellinen tai hyödyllinen keino laittomasti maassa oleskelevien tavoittamiseksi, muistiossa todetaan.

Kielteiseen kantaan on muistion mukaan syynä se, että laitonta maassa oleskelua ei voida pitää tekona, johon syyllistyminen on pääteltävissä tekijästä tai teosta ulkoisesti ilmenevistä seikoista.

–Sen enempää kiinniottajan kuin kiinniotettavankaan kannalta ei ole aihetta edistää sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa henkilö turvautuu kiinniotto-oikeuteen esimerkiksi kiinniotettavan ulkomaalaisuuteen viittaavan ulkonäön perusteella ilman riittäviä ulkomaalaisrikkomukseen syyllistymistä osoittavia tosiseikkoja.

Lue myös: Suomi tiukentaa otettaan: Laittomasta maassaolosta voi jatkossa seurata muutakin kuin sakko

Päivitys 7.9.2017: Juttuun lisätty lainsäädäntöneuvos Janne Kanervan kommentit, otsikkoa muutettu ja tietoja rikosnimikkeistä tarkennettu.