STM kertoo sote-vastineessa EU-komission viestistä Suomen ylimille virkamiehille.Kuva: Kuvakaappaus hallituksen vastineesta

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta on tiistaina aamulla julkistanut kokonaisuudessaan hallituksen vastineen eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoon. Vastineessa ja sen liitteissä käydään maanantaina uutisoitujen muutosten lisäksi seikkaperäisesti läpi muun väittelyä niin sanotusta EU-notifikaatiosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö nostaa hallituksen vastineessa nimeltä mainiten esiin eduskunnan kuulemien asiantuntijoiden kannat notifikaatiokysymykseen.

Vastineen mukaan asiantuntijoista professorit Jukka Snell ja Jukka Raitio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Suomen Kuntaliitto, korkein hallinto-oikeus ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juha Teperi ovat tuoneet lausunnoissaan esille valinnanvapausmallin EU-oikeudellisen arvioinnin ja notifioinnin tarpeen sekä mahdollisen riskin, että valinnanvapauslain mukainen toiminta katsottaisiin taloudelliseksi EU:n valtiontukimielessä.

Sen sijaan professori Kaarlo Tuori pitää hallituksen mukaan selvänä, että Suomen nykyisessä terveydenhuoltojärjestelmässä kuntien ja kuntayhtymien järjestämisvastuun piiriin kuuluva ja niiden omana tuotantonaan toteuttama sosiaali- ja terveydenhuolto ”ei ole EU-oikeudellisessa mielessä taloudellista toimintaa”. Kuntien nauttima konkurssisuoja ja niiden verotuksellinen erityiskohtelu ei myöskään Tuorin mukaan ole EU:n kilpailusääntöjen kieltämää valtiontukea, hallitus toteaa.

– Myös professori Tuomas Ojasen mukaan esitystä ei ole tarpeen ennalta ilmoittaa komissiolle, hallitus kertoo.

Näin ilmoittaa hallitus vastineessaan. Toisaalta Ojanen on aiemmin sanonut , että notifikaatio on todennäköisesti tehtävä, ellei sitten sote-palveluja määritetä niin sanotuiksi yleistä taloudellista etua koskeviksi palveluiksi eli SGEI-palveluiksi. Niihin ei sovelleta valtiontukisääntelyä.

Hallitus toteaa vastineen liitteessä, joka käsittelee notifikaatiota, että ”mikäli maakunnan sote-keskusten toiminta katsottaisiin joltain osin taloudelliseksi, järjestelmään mahdollisesti sisältyvää tukea voitaisiin pitää sallittuna katsomalla, että toiminta on yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvää palvelua [SGEI]”. Näin voitaisiin perustella esimerkiksi maakuntien liikelaitosten konkurssisuojaa.

Arvostetut asiantuntijat Ojanen ja Tuori ovat keskeisimpiä oikeusoppineita perustuslakivaliokunnan kuulemisissa. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan käyttämien asiantuntijoiden mahdollinen poliittisuus on herättänyt keskustelua, ja etenkin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowicz on tuonut epäilyjään julki. Asiantuntijoiden näkemykset EU-kysymyksestä kuitenkin vaihtelevat.

STM: Näin komissio ja ylimmät virkamiehet pitivät yhteyttä

Hallituksen mukaan komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele notifiointia. Tätä viestiä on toistettu niin pääministeri Juha Sipilän kuin virkamiestenkin suulla, ja myös STM tuo sen esiin vastineessa. Ministeriö avaa vastineessa aiempaa tarkemmin johtavien virkamiesten yhteydenpitoa komissioon.

– Komissiolle on 8. syyskuuta 2017 esitetty pyyntö järjestää asian selvittämiseksi tapaaminen perheja peruspalveluministerin kanssa. Komission taholta ei kuitenkaan ole ryhdytty toimiin tapaamisen järjestymiseksi. Komission ylimmän virkamiesjohdon kanssa käydyissä epävirallisissa keskusteluissa on tullut ilmi, ettei komissio suosittele notifiointia. Yhteistyö komission kanssa on ollut avointa ja vilpitöntä, STM kertoo.

– Kun valmisteltiin virkamiesesitystä siitä, että tätä esitystä ei tule notifioida sekä valtiontukikoordinaatiosta vastaavan TEM:n osaston päällikkö, ylijohtaja Pekka Timonen että VM:n kansliapäällikkö, valtiosihteeri Martti Hetemäki olivat yhteydessä komission virkamiesjohtoon ja kysyivät, miten komission käsityksen mukaan tulisi menetellä. Kummankin saama vastaus oli yhdenmukainen ja yksiselitteinen: Komission kilpailupääosaston tehtävänä ei ole arvioida jäsenvaltioiden sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, vaan käsitellä tilanteita, joissa on perusteltu epäily kielletystä valtiontuesta. Siksi tällaista järjestelmää tai sen lainsäädäntöä ei tulisi notifioida, vaan pyrkiä varmistamaan, että järjestelmä itsessään on aidosti kilpailuneutraali.

Ministeriön mukaan keskusteluissa ”komission virkamiehet ovat myös viitanneet uusimpaan sote-järjestelmiä koskevaan komission käytäntöön, lähinnä Slovakiaa sekä Italian Lazion aluetta koskeviin komission kantoihin”.

– Komissio ei ole pyrkinyt haastamaan tai riitauttamaan jäsenvaltioiden käsitystä toiminnan ei-taloudellisesta luonteesta ainakaan näissä kahdessa tapauksessa. Slovakian tapauksessa EU:n yleinen tuomioistuin omaksui toisenlaisen kannan, mutta siitä komissio on valittanut EU-tuomioistuimeen. Päätös ei siten ole lainvoimainen.

Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että valinnanvapauslainsäädäntö on luotu noudattaen EU:n komission linjauksia ei-taloudellisen toiminnan määritelmästä. Järjestelmä on ei-taloudellinen ja näin ollen EU:n valtiontukisäännöt eivät tule sovellettaviksi, ministeriö uskoo.

Ministeriö myöntää, että notifioimatta jättäminen ”altistaa Suomen kanteluriskille, jossa langettava ratkaisu johtaisi tukien takaisinperintään maksajalle (maakunta, joissakin tapauksissa ehkä valtio) ja voisi aiheuttaa vahingonkorvausoikeudenkäyntejä”. Oikeudenkäyntiriski on kuitenkin arvioitu vähäiseksi ja ”joka tapauksessa sellaiseksi, että sillä ei ole merkitystä valinnanvapausjärjestelmän toteuttamisen kannalta”.

Kääntöpuoli on se, että jos asiasta tehtäisiin notifikaatio, joutuisi komissio aloittamaan asiasta laajan selvityksen, mikä tarkoittaisi jopa vuosien epävarmaa tilaa ja viivytystä sote-palveluiden uudistamiseen.

Ministeriö muutti pykäliä perustuslakivaliokunnan pohjalta

Notifioinnin taustalla on kysymys siitä, voiko uusi valinnanvapausjärjestelmä rikkoa EU:n kilpailusäädöksiä. Sote-uudistuksessa esitetään, että julkinen järjestäjä tuottaa jatkossa esimerkiksi terveyspalveluita maakunnallisena liikelaitoksena yksityisten yritysten rinnalla. Liikelaitosten asema on hyvin erilainen kuin yritysten, vaikka ne osin kilpailevatkin samoilla markkinoilla.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan maakunnan tulee eriyttää suoran valinnan palveluihin kohdistuvat tulot ja menot sekä varat ja pääomat maakunnan liikelaitoksen muusta toiminnasta tavalla, joka ei vääristä kilpailua.

Lisäksi ministeriö ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta valinnanvapauslakia täydennettäväksi uusilla pykälillä. Niiden mukaan palveluntuottajille maksettavia korvauksia koskevat yleiset periaatteet ja maakunnan on kohdeltava palveluntuottajia yhdenvertaisesti korvauksen määrittelyssä.

– Kun huomioidaan esitetyn valinnanvapauslain mukaisten korvauksen määräytymisen yhdenvertaisuus, liikelaitoksen suoran valinnan palveluiden kirjanpidollinen eriyttäminen, maakunnan sisäisen hinnoittelun markkinaperusteisuuden vaatimus sekä edellä luetellut maakunnan liikelaitoksen erityiset velvoitteet, voidaan todeta, ettei maakunnan liikelaitoksen konkurssisuojasta koidu maakunnan liikelaitoksen sosiaali- ja terveyskeskukselle eikä suunhoidon yksikölle sellaista rahoituksellista etua, joka asettaisi sen yksityisiä toimijoita parempaan asemaan ja jota voitaisiin pitää EU:n valtiontukisääntöjen vastaisena, ministeriö toteaa.

Lue lisää:

Hallitus vahvisti sote-muutokset: Valinnanvapaus siirtyy vuoteen 2022 – Notifikaatiota ei tehdä

Kokoomusministerit hehkuttavat: ”Valinnanvapaus toteutuu”