Sisäministeriö on ottanut Twitterissä lyhyesti kantaa siihen, miksi niin sanottu palautuskeskus jätettiin perustamatta.

–Palautuskeskuksia selvitettiin huolella, perustamisen ei katsottu olevan paras vaihtoehto. Syyt turvallisuus, toiminnallisuus, taloudellisuus, ministeriö tviittaa.

Myös sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg nostaa saman perustelun esille omassa tviitissään.

–Palautuskeskus-konsepti selvitettiin huolella, hän sanoo.

Nergin mainitsema säilöönottoyksikkö olisi vankilamainen tiukasti valvottu keskus, jollaisen järjestäminen todettiin aiemmin sisäministeriössä liian kalliiksi. Löyhemmin valvotut palautuskeskukset sen sijaan ovat epäilyttäneet Maahanmuuttovirastossa siksi, että ne saattaisivat olla "riskikeskittymiä", joissa asuvien liikkeitä ei kuitenkaan pystyttäisi täysin valvomaan.

Vuoden 2017 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä mahdollisesti häiriötä aiheuttavia oleskelupäätöstä odottavia henkilöitä voidaan sijoittaa erikseen määrättyihin vastaanottokeskuksiin. Näissä keskuksissa heille voidaan asettaa asumispakko sekä velvollisuus ilmoittautua kerran tai useita kertoja päivässä.

Asia nousi esiin tiistaina, kun torniolainen kaupunginvaltuutettu Janne Olsen (sd.) ihmetteli blogissaan, miksi palautuskeskusta ei perustettu.

Noin tuhat ihmistä kuukaudessa eli yhteensä 12 000 ihmistä tulee tänä vuonna saamaan lainvoimaiseen päätöksen oleskelulupansa päättymisestä.

Lue lisää: Päivi Nergin haastattelu herätti ihmetyksen: ”Miksi Migri ei perustanut palautuskeskusta?”