Miten liikenteen päästöt nollataan 25 vuodessa? Raportin mukaan se voi vaatia tiemaksuja, letka-ajoa, kaikille sähköautot tai valtavasti biodieseliä, Talouselämä kertoo.

Liikenneministeriö asetti huhtikuussa työryhmän ja antoi sille hankalan tehtävän. Suomen tieliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi nollata vuoteen 2045 mennessä, miten sen tehdään?

Tänään ILMO-työryhmältä tuli väliraportti, jossa käydään läpi keinoja, mutta ei juurikaan vielä euroja. Virkamiehistä, asiantuntijoista sekä muun muassa Fortumin, Nesteen, Gasumin ja Enston edustajista koostunut ryhmä visioi kolme polkua, joilla liikenteen hiilidioksidipäästöistä voisi päästä eroon.

Ensin pieni varoituksen sana. Työryhmän mukaan väliraportin vaihtoehdot ovat ääriskenaarioita, jotka "toimivat ajattelun apuvälineinä eikä työryhmä ehdota niiden toteuttamista sellaisenaan". Käytännössä tuskin mikään polku toteutuisi yksinään, vaan keinoja yhdisteltäisiin. Loppuraportti tulee joulukuussa ja siinä on konkreettinen ehdotus.

Bio-Suomi tankkaa puuta

Bio-Suomi -vaihtoehdossa fossiilinen polttoaine korvataan kokonaan uusiutuvalla. Dieseliä tehdään puusta ja bensiiniin sekoitetaan 30 prosenttia etanolia. Biobensiiniä ei ole edes tarjolla, joten sitäkin pitäisi kehittää ja tuottaa paljon biokaasua.

Ryhmän arvio on, että tämä skenaario aiheuttaisi kuluttajien elämään vähän muutoksia, koska autoilla ajettaisiin yhtä paljon kuin ennenkin ja ne tankattaisiin pitkälti samaan tapaan. Skenaario voisi kuitenkin tulla hyvin kalliiksi. Riskinä on, että muut maat löytäisivät halvemmat keinot vähennysten tekemiseksi ja Suomen kilpailukyky kärsisi.

Arvioissa on lisäksi yksi lause, joka voi vetää maton alta koko bioskenaariolta: "Eräs keskeinen haaste biopolttoaineiden laajamittaisessa käyttöönotossa on, että hiilinielut voivat pienentyä enemmän kuin liikenteen päästöt Suomessa."

Entäpä, jos luotettaisiin sittenkin sähköön?

Tekno-Suomi-visiossa Suomessa on vuonna 2045 noin kolme miljoonaa sähkö- tai vetyautoa. Käytännössä melkein kaikki ajot hoituisivat sähköllä. Kaasuautoja olisi liikenteessä 7 prosenttia. Raskas liikenne kulkisi uusiutuvalla dieselillä tai kaasulla.

Teknisesti voi todeta, että tämä on täysin tehtävissä. Sähköautot kehittyvät nopeasti jo markkinavoimienkin vetämänä.

Mutta millaisin keinoin tähän päästäisiin? Fossiilisten polttoaineiden veroja aluksi nostettaisiin ja lopuksi, lähellä vuotta 2045 niiden myynti kiellettäisiin.

Autoverosta siirryttäisiin 2020-luvulla keppiin ja porkkanaan, jossa yhdistyvät vähäpäästöisten autojen tukeminen ja suuripäästöisten autojen verotuksen nosto.

Mallin haasteena on, että valtion verotulot romahtaisivat. Sähkö-, vety- ja kaasuautojen ajoneuvoveroa alennetaan sekä niiden käyttövoimavero poistetaan. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttö romahtaisi, joten sieltäkään ei veroja tulisi. Toisaalta, eipä tarvitsisi näitä veroja maksaakaan.

"Autoilun sähköistyminen aiheuttaa polttoaineverotulojen vähenemisen, mikä pakottaa valtion korvaamaan ne muilla veroilla tai esimerkiksi tiemaksuilla", raportissa todetaan.

Palvelu-Suomi kulkee julkisilla

Palvelu-Suomessa tieliikenne puolitetaan vuoteen 2045 mennessä. Autoilu vähenisi jopa alle puoleen.

Tämä tarkoittaisi isoja investointeja joukkoliikenteeseen. Autoilulle pitäisi antaa keppiä rajusti. Esimerkiksi kaupungeissa parkkipaikoille rakennetaan taloja. Uuden toimitalon pihalle jätetään parkkipaikkoja tekemättä ja suunnataan rahat työntekijöiden jaettuihin liikkumispalveluihin. Pyöräilijöitä työnantaja palkitsisi.

Teillä rekat ja henkilöautot ajavat letkoissa, mikä vähentää polttoaineen kulutusta. Tiemaksut nostavat yksityisautoilun hintaa, samoin autojen ja fossiilisten polttoaineiden verotusta kiristetään.

Haja-asutusalueilla tilanne on hankala ja liikkumisesta tulisi hyvin kallista.

"Skenaarion toimilla ei saada merkittävästi vähennettyä liikennettä eikä siten päästöjen määrää haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueilla tapahtuvien päästöjen vähentäminen edellyttäisi vähäpäästöisten autojen hankkimisen tukemista jollakin tavalla, millä olisi lyhyellä aikavälillä negatiivisia vaikutuksia julkiseen talouteen", raportissa todetaan.

Tukia pitäisi siis jakaa maaseudun liikkumiseen.

Lue laajempi juttu työryhmän esityksistä Talouselämästä.