Omakustannekirjailija Minttu Vettenterä on kommentoinut "Enkeli-Elisasta" noussutta kohua useaan otteeseen Facebook-päivityksissään viikonlopun aikana. Iltalehden haastattelussa Vettenterä kertoo ilmoittaneensa Helsingin Sanomien Kuukausiliitteelle väärän päivämäärän ”Enkeli-Elisan” kuolinpäiväksi. Kuukausiliitteen laajassa artikkelissa selvitettiin kirjaksi päätyneen itsemurhatapauksen taustoja ja epäiltiin, ettei koulukiusattua "Elisaa" ole todellisuudessa ollut olemassa.

HS:n mukaan Elisan ilmoitettuna kuolinpäivänä 7. helmikuuta 2011 ei Suomessa kuollut yhtään Elisan ikäistä (14–16-vuotiasta) tyttöä.

–Annoin Helsingin Sanomille väärän kuolinpäivän, jotta Elisaa ja hänen läheisiään ei voisi tunnistaa, sanoo Vettenterä Iltalehdelle.

Helmikuun 7. päivänä 2012 Elisan isän pitämäksi väitettyyn blogiin ilmestyi kirjoitus. ”Elisan kuolemasta on vuosi”, blogissa kirjoitettiin.

Vettenterän omakustannekirjan saatteessa kerrotaan, että se on fiktiivinen tarina todellisista henkilöistä. Toisaalta Vettenterä on saattanut useat blogien ja Facebook-ketjun seuraajat uskomaan, että Elisa, tämän perhe ja itsemurhaan johtanut järjestelmällinen koulukiusaaminen olisivat tosia.

Nyt epäillään, että nämä henkilöt ovat Vettenterän luomuksia. Vanhemmat eivät ole suostuneet puhumaan toimittajille edes luottamuksellisesti. Lisäksi rikostutkintojen tekstianalyysejä tehnyt kielentutkija toteaa HS:lle, että kaikki tapaukseen liittyvät tekstit – Elisan päiväkirjat, vanhempien blogit ja Vettenterän omat tekstit – ovat häkellyttävän samankaltaisia toistuvine virheineen.

”Enkeli-Elisan” Facebook-keskustelussa on sekä puolustettu raivokkaasti Vettenterän käynnistämää kiusaamisenvastaista henkeä että kritisoitu Vettenterää epäillystä huijauksesta.

–Enkeli-Elisalle todellakin kävi niin, että siitä tuli jotain ihan muuta kuin oli suunniteltu. Alunperin ajatuksena oli kirjoittaa kirja, joka herättäisi ajatuksia, mutta viime joulukuussa syntyi ajatus, että mitäs jos tuomme jutun facebookiin ja näin helpotamme projektia seuraavien elämää, kun päivitykset näkee helposti yhdestä paikasta, kirjoitti Vettenterä viikonloppuna 40 000-päiselle Facebook-ryhmälleen.

Vettenterän mukaan Enkeli-Elisa kuitenkin lähti ”elämään omaa elämäänsä”, ja median kiinnostus toi ”oman osuutensa soppaan, jota nyt ihmetellään, että mikä tässä on totta ja mikä ei”.

–Tässä vaiheessa kirjasta tuli toissijaista. Se oli enää vain tarina, jonka taustalla olivat kyllä oikeat tapahtumat ja oikeat ihmiset, mutta se oli silti vain kirja.

Minttu Vettenterä kommentoi HS:n artikkelia blogissaan jo ennen artikkelin julkaisua. Hän otti tuolloin kantaa muun muassa kysymykseen, joka on yksi painavimmista huijausepäilyjen syistä. Laajasta verkkokeskustelusta huolimatta kukaan ei tunnu henkilökohtaisesti tunteneen Elisaa tai kuulleen tapahtumista esimerkiksi omassa koulussaan.

-Elisan kuolemaan liittyviä tietoja on muutettu, jotta Elisa ei olisi tunnistettavissa. Olemme projektin alusta asti painottaneet, että kyse on fiktiivisestä tarinasta tosielämän ihmisistä. Elisa on ollut olemassa. Tämän vanhemmat ovat olemassa. Elisaa kiusattiin koulussa ja Elisa tappoi itsensä. Elisan isä on ollut koulukiusaaja ja hän on pyytänyt anteeksi vanhoilta kiusatuiltaan. Tässä minun nähdäkseni tarinamme pääasiat. Ne voin vannoa ja vakuuttaa kaikki todeksi, Vettenterä kirjoitti reilu viikko sitten.

Viikonloppuna hän otti kantaa HS:n huoleen siitä, että kouluväkivallan liioittelu ja itsemurhan tehneen nuoren nostaminen esimerkiksi voisivat aiheuttaa ikävän kierteen.

-Osa ihmisistä on huolissaan, että Elisasta puhumalla kannustamme lapsia ja nuoria itsemurhaan. Media ja tutkijat väittävät, että tällainen itsemurhabuumi todella on olemassa. Mutta toisaalta olemme saaneet lukuisia yhteydenottoja nuorilta, joilla on takana useita itsemurhayrityksiä, mutta Elisan tarinaa luettuaan he toteavat, etteivät haluakaan tehdä sitä, etteivät halua tuottaa sitä tuskaa vanhemmilleen, Vettenterä sanoo.