Belgian pääministeri Yves Leterme on jättänyt hallituksensa eroanomuksen maan kuninkaalle. Eronpyynnön syynä on hallituksen epäonnistuminen maan valtarakenteiden uusimisessa.

Belgian kriisin taustalla ovat flaamien ja ranskankielisten vallonien väliset kiistat. Letermen flaamilainen kristillisdemokraattinen puolue voitti viime vuoden parlamenttivaalit. Puolue lupasi siirtää valtaa alueille. Ranskankieliset puolueet vastustavat suunnitelmia jyrkästi.

Letermen hallitus muodostettiin maaliskuussa kuukausia kestäneen puolueiden välisen kiistelyn jälkeen, jonka aikana Belgian pelättiin jopa hajoavan. Kiistojen ratkaisemisen takarajaksi oli asetettu 15. heinäkuuta.

Leterme varoitti vain parisen viikkoa sitten omaa puoluettaan siitä, että Belgian tulevaisuus on vaakalaudalla – kukaan ei tiedä, mitä tapahtuu hallituksen kaatumisen jälkeen.

Ranskan- ja hollanninkieliset ovat tiukasti eri mieltä monista asioista. Tärkein kiista koskee hallintouudistusta ja etenkin Brysseliä ympäröivien kuntien asemaa. Bryssel on ranskankielinen, mutta sijaitsee hollanninkielisessä Flanderissa.

Hollanninkielisillä flaameilla ja ranskankielisillä valloneilla ei ole juuri arkielämässä tekemistä keskenään. Kieliyhteisöillä on muun muassa omat tv-kanavat sekä omat sanomalehdet. Brysselin liepeillä kieliriidat ovat kärjistyneet lähes etniseksi konfliktiksi. Osa flaamikunnista ei esimerkiksi enää myy tontteja sellaisille belgialaisille, jotka eivät osaa hollantia.

Flanderin maakunnalla menee taloudellisesti paljon Valloniaa paremmin. Flaamit maksavat valloneille tulonsiirtoina miljardeja euroja vuodessa. Flaamit ovat kyllästyneitä tilanteeseen ja vaativat itselleen lisää autonomiaa, mitä keskushallinnosta riippuvaisemmat vallonit vastustavat. Uutistoimisto AP:n mukaan hiljattain tehdyssä kyselyssä 49,7 prosenttia flaamilaisista kannatti Belgian jakautumista kahtia.