Sisäministeriössä pohditaan, mitä tehdään niille kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille, jotka eivät vapaaehtoisesti lähde Suomesta. Näin kertoo sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg Uudelle Suomelle.

Suurin osa Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista tulee Irakista ja Afganistanista. Suomella ei ole kummankaan maan kanssa palautussopimusta, minkä vuoksi Suomi ei voi pakolla poistaa kielteisen päätöksen saaneita Suomesta. Suomi tarjoaa vapaaehtoista paluuta, mikä tarkoittaa sitä, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut saa paluulipun tai rahallisen avustuksen kotimatkaa varten.

Suomeen oli torstaihin eli marraskuun 12. päivään mennessä tullut tämän vuoden aikana noin 28 000 turvapaikanhakijaa. Tuorein ennuste tulijoiden määrästä koko vuonna on 30 000-35 000 henkeä, joskin ennusteen julkaisemisen jälkeen hakijamäärät ovat jälleen ainakin tilapäisesti nousseet. Tässä jutussa väitettiin aiemmin virheellisesti, että arvio koko vuoden tulijoista olisi 27 000 henkeä.

Sisäministeriön tuoreen arvion mukaan noin 60–65 prosenttia turvapaikanhakijoista saa kieltävän päätöksen.

- Noin kolmasosa kielteisen päätöksen saaneista valittaa päätöksestä. Noin kolmasosa tarttuu vapaaehtoiseen paluuseen ja kolmasosa ei valita, mutta ei myöskään lähde Suomesta, Nerg kertoo.

Hän kuitenkin toteaa, että tämä jaottelu perustuu ”vanhaan maailmaan” eli aikaan ennen kuin turvapaikanhakijoiden määrä yhtäkkiä lähti kasvuun.

Nergin mukaan riskinä on, että ne, jotka eivät valita päätöksestä mutta eivät myöskään lähde Suomesta jäävät maahan paperittomina. Nerg väläyttää mahdollisuutta, että paperittomat sijoitettaisiin omiin vastaanottokeskuksiinsa.

- Pohdimme vaihtoehtoja tähän asiaan. On ollut esillä Tanskan malli, jossa on vastaanottokeskuksia pelkästään kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Ja heitä sitten kannustetaan lähtemään maasta, Nerg sanoo.

Nerg toteaa, että Suomi on yhteiskunta, jossa on erittäin hankala toimia paperittomana. Nerg uskoo, että tämä vähentää houkutusta jäädä Suomeen ilman papereita ja että tämä piirre toimii Suomen ”turvana”. Toisaalta Paperittomien klikinan toiminnan suunnittelussa mukana ollut lääkäri Pekka Tuomola sanoi Uudelle Suomelle viime kuussa, että ”jos ei ole töitä, niin rikollisuus on yksi uravalinta”.

Sisäministeriössä pohditaan Nergin mukaan mallia myös siihen, että kielteisen turvapaikkapäätösten saaneiden käännytyksiä pannaan toimeen, vaikka lakiprosessi olisi vielä kesken.

Nergin mukaan vielä ei voida arvioida kattavasti Ruotsin eilisen rajapäätöksen merkitystä Suomelle.

- Siinä on vielä auki kaksi asiaa: miten hyvin Ruotsi tavoittaa kaikki turvapaikanhakijat sekä se, kuinka hyvin Ruotsi pystyy rekisteröimään heidät, Nerg sanoo.

Jos turvapaikanhakijat saataisiin kattavasti rekisteröityä Ruotsissa, heidät voisi myös palauttaa Suomesta Ruotsiin kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen, Nerg toteaa.

Tanskassa seurataan Nergin mukaan ”tunti tunnilta” turvapaikanhakijoiden tilannetta. Nerg toteaa, että Tanskaan Ruotsin päätöksellä ei pitäisi sinänsä olla vaikutusta, koska Ruotsi on ilmoittanut ottavansa joka tapauksessa turvapaikanhakijat rajojensa sisäpuolelle.

Nergin mukaan Tanskan ilmeinen pelko näyttäisi olevan se, että moni päättääkin jäädä Tanskaan Ruotsin toimenpiteiden seurauksena.