Telan kuva kertoo eri sukupolvien eläkemaksuista.Kuva: Tela

Senioriliikkeen puheenjohtaja Kimmo Kiljunen joutui viimeistään torstaina sukupolvien välisen eläketaiston keskiöön.

Kiljunen lupasi torstaina vetää tukensa Senioriliikkeen käynnistämältä eläkkeiden indeksialoitteelta, mikäli ”se on nuorten etujen vastainen”. Yli 80 000 ihmisen allekirjoittama kansalaisaloite nostaisi eläkkeiden tasoa, mutta kävisi useimpien asiantuntijoiden mukaan hyvin kalliiksi eläkejärjestelmälle ja siten tuleville eläkeläisille – nuorille.

Lupauksen jälkeen Kiljuselle alettiin tarjoilla todisteita siitä, että aloite todella olisi nuorille pahaksi. Esimerkiksi Kokoomusnuoret lähetti Kiljuselle Twitter-palvelussa (näkyvissä alla) viestin, jossa se esittelee Eläketurvakeskuksen ja työeläkevakuuttajien Tela-järjestön tilastograafeja. Tämänkin jutun kuvituksena yllä näkyvä ETK:n graafi kuvaa sitä, kuinka eläkerahastojen varat loppuisivat kansalaisaloitteen mallilla 2060-luvulla.

– Ei meillä muuta kuin tämä kuva. Miten on Kimmo, perutaanko? kokoomusnuoret kysyy.

Eläketurvakeskuksen johtaja Mikko Kautto puolestaan viestitti Uudelle Suomelle, että indeksialoite parantaisi eläkkeitä ja siten kasvattaisi eläkemenoja, mikä lopulta kostautuisi. Ei nykyisille, vaan tuleville eläkeläisille.

– Eläkkeet paranisivat, siksi myös eläkemeno kasvaisi. Nyt eläkkeellä olevat eivät sitä maksaisi. Lasku tulisi siis nuoremmille sukupolville, ennemmin tai myöhemmin, Kautto toteaa.

Myös korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava oli verkkokeskusteluissa mukana. Akavan eläkeasioiden asiantuntija Katja Veirto, pitäisikö Kiljusen nyt siis vetää pois tukensa aloitteelta?

– Kyllä. Jos hän haluaa aidosti [toimia] niin kuin sanoo, niin tämmöinen johtopäätös pitäisi tosiaan tehdä, Veirto vastaa Uudelle Suomelle puhelimitse.

Veirto sanoo, että viime vuosikymmenien eläkeuudistuksilla ja muun muassa taitettuun indeksiin siirtymisellä on haluttu huolehtia nimenomaan eläkejärjestelmän rahoituksellisesta kestävyydestä. Jos Kiljusen ja Senioriliiton aloite toteutuisi, ”ne tavoitteet olisi sitten pois pyyhitty”, Veirto sanoo.

– Eläkejärjestelmän tasapainosta on tehty niin paljon laskelmia, että tästä ei ole mitään epäilystä, Veirto sanoo.

Hän viittaa muun muassa vuoden 2013 niin sanotun Rantalan työryhmän indeksiselvitykseen. Työryhmä perusteli nykyisten indeksimallien säilyttämistä sillä, että ”työeläkeindeksin parantaminen hyödyttäisi eniten niitä sukupolvia, joiden eläke suhteessa keskipalkkaan ja maksettuihin maksuihin nähden on korkeampi kuin nuoremmilla ikäluokilla”.

Kimmo Kiljunen totesi tänään, että kansalaisaloitteen ajama ”palkkaindeksi on nuorten pelastus”, nykyinen työeläkeindeksi sen sijaan nuorille ”katastrofi”. Veirton mukaan on toki totta, että indeksin parantaminen kohentaisi eläkkeen tasoa pitkällä aikavälillä, mutta Kiljusen lausunto sisältää ansan.

– Miten ihmeessä se sitten rahoitetaan? Veirto sanoo.

Veirto epäilee, että eläkemaksuja ei pystyttäisi sopimaan nykyistä suuremmiksi, ja vaikka pystyttäisiinkin, sitä laskua eivät enää maksaisi nykyiset eläkeläiset. Mikäli sopuun ei päästäisi, tarkoittaisi se lopulta eläke-etujen heikentämistä jossain vaiheessa. Juuri tätä tarkoittanee myös Mikko Kautto toteamalla, että nuoret maksavat laskun ennemmin tai myöhemmin.

Kiljunen perustelee näkemystään väitteellä, että ETK:n ennuste eläkerahastojen sijoitusten 3,5 prosentin reaalituotto-odotuksesta olisi asetettu alakanttiin. Jos tuotto-odotus olisi neljä prosenttia, riittäisivät rahastovarat indeksiparannuksen kustantamiseen Kiljusen mukaan aina 2100-luvulle asti.

Veirto ei usko tähän.

– Jos tällä hetkellä katsoo taloustilannetta ja sitä, miltä tulevaisuus näyttää, niin ei sitä 3,5 prosentin tuotto-odotusta ainakaan ylemmäksi voi tällä hetkellä asettaa. Takana oli kyllä muutamia hyviä vuosia, jolloin saatiin hyviä sijoitustuottoja, mutta esimerkiksi juuri nyt tilanne näyttää aika paljon heikommalta, Veirto sanoo.

Samoilla linjoilla oli vuoden 2013 työryhmä. Sen mukaan nykyisen indeksijärjestelmän puolesta puhui muun muassa se, että väestörakenteen muutoksen takia eläkemenot ja maksut nousevat tulevaisuudessa sekä se, että talouskasvun näkymät ovat aiempaa huonommat. Tämä ei ole muuttunut.

Veirto toivoo, että ”tosiasiat puhuvat puolestaan” ja päätyvät kansanedustajien tietoon siihen mennessä, kun kansalaisaloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Lue myös: Suora lupaus 85 000 nimen kansalaisaloitteesta – ”Vedän tukeni pois, jos se on nuorten etujen vastainen”