Lähes puolet Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneista kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaamista työttömyyden keston perusteella.

Paikallinen sopiminen on paras keino työllisyysasteen nostamiseen, katsoo neljä viidestä Keskuskauppakamarin kyselyyn vastanneesta kauppakamarien jäsenyritysten johtajasta.

Keskuskauppakamarin maaliskuussa toteuttamaan kyselyyn vastasi kaikkiaan 944 yritysjohtajaa. Johtajilta kysyttiin, mitä keinoja työllisyysasteen nostamiseksi pitäisi käyttää.

”Yritysten mielestä paikallista sopimista tulisi kehittää. Suomen järjestäytymättömiä yrityksiä epäreilusti kohteleva sopimusjärjestelmää pidetään kankeana”, sanoo tiedotteessa Keskuskauppakamarin johtava ekonomisti Mauri Kotamäki.

”Tulos ei ole yllättävä, sillä olemme saaneet vastaavaa palautetta yrityskentältä aikaisemmin. Ja kun kokonaisuutta tarkastelee lainsäädännön ja sen vaikuttavuuden kautta, on vaikea päätyä mihinkään muuhun johtopäätökseen”.

LUE MYÖS: Ay-ekonomisti: Suomalaisilla vääristynyt ihmiskuva työttömistä – ”Ihan kummajainen Pohjoismaiden joukossa”

Kyselyn perusteella neljä viidestä yrityksestä kantaa myös huolta työn tekemisen kannattavuudesta.

”Viimeisen vuoden aikana on julkistettu useita mittareita, joiden mukaan työvoimapula on pahentunut koko maassa. Todennäköisesti yritysten vaikeus rekrytoida osaavaa työvoimaa johtuu työn vastaanottamiseen liittyvistä kannustinloukuista”, Kotamäki arvioi.

Lähes puolet kyselyyn vastanneista kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista eli leikkaamista työttömyyden keston perusteella. Sitä tavoiteltiin työttömyysturvan aktiivimallia pohtineessa työryhmässä. Kompromissina syntyi malli, jossa etuus ei leikkaudu automaattisesti, vaan sen voi estää omalla aktiivisuudella.

Kaksi viidestä yritysjohtajasta luopuisi saatavuusharkinnasta ja helpottaisi ulkomaalaisten opiskelijoiden työluvan saantia opinnoista valmistumisen jälkeen.

Kyselyn avovastauksissa nousivat esiin myös erilaiset toimenpiteet, joita ei erikseen kysytty. Vastaajat mainitsivat muun muassa yrittäjäriskin pienentämisen sosiaaliturvan kautta, irtisanomissuojan lieventämisen, eläke- ja vanhempainvapaajärjestelmiin tehtävät muutokset, sosiaaliturvan vastikkeellisuuden, perustulon, työaikapankin, verojärjestelmän yksityiskohtia, palkkatuen, byrokratian vähentämisen ja yritystuet.

LUE MYÖS:

Kokoomusjohtaja puolustaa aktiivimallia Ylellä: ”Nostanut kiistatta työllisyysastetta – meillä on 140 000 uutta työpaikkaa”

Kelan tiedot vahvistavat: Aktiivimalli puri rajusti työttömien rahoihin