Nico Rosberg voittaa ensi sunnuntaina Abu Dhabissa Formula ykkösten maailmanmestaruuden, ellei hän sitten tunaroi totaalisesti tai kohtaa järkyttäviä teknisiä ongelmia. Kolmostilakin Abu Dhabissa riittäisi Nicolle mestaruuteen, vaikka Lewis Hamilton voittaisi kilpailun. Mercedeksen ylivoimaisella autolla Nicon pitäisi pystyä ajamaan tavoitteeseen puolivaloillakin.

Nico Rosbergista tulisi toinen toisen polven maailmanmestari. Ensimmäisenä moiseen pystyi vuosien 1962 ja 1968 maailmanmestarin Graham Hillin poika Damon Hill 1996. Graham tosin menehtyi lento-onnettomuudessa 1975, eikä ollut todistamassa Damon-poikansa suurta hetkeä.

Helsingin Sanomat julkaisi lokakuussa HS 50 vuotta sitten -palstallaan jutun, jossa oli uutinen iisalmelaisen Keijo Rosbergin karting-kisan voitosta vuodelta 1966. Hammaslääkärin urasta unelmoinut nuori Keijo ryhtyi 1970-luvulla rakentamaan uraansa nimellä Keke Rosberg panostettuaan täysillä kilpa-autoiluun. Formula ykkösiin Keke nousi 1978 ja on sittemmin kuvaillut taivaltaan Suomesta Formula ykkösiin ”tieksi umpihangessa”.

Keken ensimmäisinä vuosina F1-sarjasta uutisoitiin sisäänpäin kääntyneessä ja Neuvostoliiton suuntaan rähmällään olleessa Suomessa harvakseltaan. Joskus Keke soitteli itse suomalaislehtiin, jotta ne julkaisisivat tuloksia.

Kun Keke sai suomalaismediassa julkisuutta joskus harvoin, nimiteltiin häntä lähinnä ikuiseksi keskeyttäjäksi, jolla olivat suuret puheet, mutta olemattomat teot. Keke toki keskeyttikin useasti, koska joutui ajamaan Theodoren, Wolffin ja Fittipaldin kaltaisissa takarivin talleissa. Asiat tulosten takana eivät Suomen mediaa kiinnostaneet.

Hymy-lehti nimesi Keken 1981 vuoden ”roskakuskiksi”. Positiivisempaa julkisuutta Keke oli saanut lähinnä vain miestenlehti Urkissa, joka 1980 julkaisi hänestä artikkelin ”Keke Rosberg Ferrarille” viitaten suomalaisajajan potentiaaliin menestyä huipputallissa.

Keken myötä F1-urheilukulttuuri koki Suomessa 1982 eräänlaisen vallankumouksen ja monen sattuman summana. Fittipaldi-talli oli henkitoreissaan ja Rosberg tarvitsi uuden työpaikan. Sellainen löytyi yllättäen Williams-tallista, joka tarvitsi pikahälytyksellä uuden kuskin, kun 1980 maailmanmestari australialainen Alan Jones päätti lopettaa uransa.

Rosberg oli Frank Williamsille riskivalinta, mutta testien perusteella hänet katsottiin kykeneväksi tehtävään. Rosbergin asennekin miellytti Williams-tallia. Tallin edustajan kysyessä, että hallitseeko Rosberg varmasti valtavan hevosvoimamäärän, vastasi Keke huumorilleen tyypillisesti, että kyllä, jos rahasta sovitaan.

Vuonna 1982 Suomen media joutui tekemään Rosberg-asenteessaan täyskäännöksen. Keke keräsi pisteitä miltei joka kisassa ja saavutti loppukesällä Ranskan Dijonin radalla uransa ensimmäisen F1-osakilpailuvoittonsa. Kun MM-sarjan kärkimies Didier Pironi loukkaantui vakavasti Saksan osakilpailun aika-ajoissa, nousi Rosberg yllättäen mestarisuosikiksi.

- Se tästä vielä puuttuisi, jos jostain Rosbergista tulisi maailmanmestari, tuhahti Nicon nykyinen pomo ja silloinen tähtikuljettaja Niki Lauda.

- Mikä hän oikein kuvittelee olevansa? Isähahmoko?, vastasi Keke Laudalle.

Keke varmisti mestaruuden kauden päätöskisassa Las Vegasissa, missä ajoi viidenneksi. Kisa televisioitiin Suomessakin suorana lähetyksenä ensimmäistä 20 minuuttia lukuun ottamatta. MTV:n ohjelmat piti ensin näyttää YLE:n kanavalla loppuun ennen kuin kansa pääsi seuraamaan Keken suoritusta Caesars Palace -kasinon parkkipaikalle kyhätyllä radalla, jonka paikalla sijaitsee nykyään ostoskeskus.

Rosbergin menestys ja sankaruus jakoivat mielipiteitä. Toisten mielestä F1 ei ollut oikeaa urheilua ja Rosberg oli vain markkinavoimien luoma hahmo, jolla olisi haitallisia vaikutuksia yhteiskuntaan. Vasemmistolaiset poliittiset tahot suorastaan vihasivat Rosbergia.

Vuoden urheilijaksi Keke kuitenkin valittiin, vaikka kaikki urheilutoimittajat eivät noteeranneet F1-autoilua urheiluksi. Tiukassa kisassa Keke päihitti itsensä Matti Nykäsen. Tämä olikin varsin yllättävää, koska myöhempien aikojen F1-mestaria Kimi Räikköstä ei valittu 2007 vuoden urheilijaksi Tero Pitkämäen oltua urheilutoimittajien mielestä parempi valinta.

Julkisuudessa Keke suhtautui Suomeen nuivasti, mikä oli ilkeän kohtelun jälkeen ymmärrettävää. Uransa jälkeen Keke teki kuitenkin merkittävää työtä esimerkiksi Mika Häkkisen uran edistämisessä. Ilman Keken apua Häkkinen ei välttämättä olisi noussut kaksinkertaiseksi maailmanmestariksi.

Vuonna 1985 Keke sanoi Seura-lehdessä, ettei haluaisi pojastaan Nicosta formulakuskia. Mieli muuttui nopeasti. Vain vajaat 21 vuotta myöhemmin Nico ajoi ensimmäisen F1-kisansa.

Formulahulluksi muuttuneessa Suomessa oltiin vihaisia, kun Nico edustikin äitinsä kotimaata Saksaa eikä Suomea. Keke muistutti Nicon olevan Suomen kansalainen ja ilmoitti MTV:n tv-lähetyksessä, että Nicoa saa kyllä sanoa suomalaiseksi.

Isän urotekoja voi pitää pojan tekoja suurempina. Nico Rosbergin ei tarvinnut raivata tietään Formula ykkösiin umpihangessa. Keken avulla hän pääsi juniorivuosinaan paljon helpommalla ja huippuvuosinaan Nico on päässyt ajamaan myös ylivoimaisella Mercedes-autolla.

Keke ei ole paikan päällä Abu Dhabissa. Hän on vetäytynyt julkisuudesta, eikä ole antanut haastatteluja vuosikausiin

Viime keväänä Keke palasi kuitenkin puolivahingossa julkisuuteen. YLE:n MOT-ohjelma kyseli häneltä Panama-papereista. Keskustelu meni näin:

”No moi Minna, täällä on Keke.”

MOT: ”Mikä tämän Europromotion tarkoitus oli?”

KR: ”Nyt rupesi kuulua huonosti. Mä oon varikolla.”

MOT: ”Näetkö mitään ongelmia näissä veroparatiisiyhtiöissä?”

KR: ”En, mitäs ongelmia niissä?”.

Tapahtui deja-vu -ilmiö. Suomalaismedia piinasi Kekeä negatiivisuudellaan kuin kultaisen 1980-luvun alkuvuosina. Suomessa Keke ei tosin ollut asunut enää 1970-luvun jälkeen, eikä ollut Suomeen verovelvollinen.

Keijo Rosbergin tarina on Suomen historian mullistuksissa aivan legendaarinen. Suomen 100-vuotisjuhlien kunniaksi siitä voisi tuottaa elokuvan.