”Vuoden 2015 poikkeuksellisen ruuhkautuneessa tilanteessa kaikki jäsenvaltiot eivät kuitenkaan ole kyenneet hakijoiden välittömään rekisteröimiseen”, kertoi Maahanmuuttovirasto tiedotteessaan äskettäin. Tiedote selvitti epäsuorasti sitä, miksi Turun epäiltyä joukkopuukottajaa ei ollut käännytetty Suomesta vaikka tämä oli oleskellut Saksassa ennen Suomeen tuloa.

Dublin-asetuksen mukaisesti turvapaikanhakija voidaan käännyttää toiseen Dublin-valtioon, jos tällä on kyseiseen maahan perhesiteitä, oleskelulupa tai viisumi – tai jos hänet on rekisteröity maassa joko sormenjälkineen Eurodac-tietokantaan luvattoman rajanylityksen yhteydessä tai turvapaikanhakijaksi hakemuksen jättämisen yhteydessä. Lisäksi yksi vastuuperuste on yli viiden kuukauden oleskelu jossain muussa Dublin-valtiossa.

Maahanmuuttoviraston Dublin-tulosalueen johtaja Mikko Montin kertoo Uudelle Suomelle, että juuri rekisteröintijärjestelmän ylikuormittuminen vuosien 2015–2016 siirtolaisruuhkassa johti koko Dublin-järjestelmän pettämiseen. Ketjun alkuvaihe eli rekisteröinti on ratkaisevan tärkeä myös ketjun loppuvaiheelle ja koko turvapaikkajärjestelmän toiminnalle.

– Se on se taustasyy, mikä johti siihen, että Dublin-asetusta ei ole voitu noudattaa. Suomen näkökulmasta katsottuna kyse on siitä, että kun ei ole todisteita siitä, minkä valtion kautta tai mihin valtioon tämä henkilö on ensimmäisenä tullut, niin ei voida myöskään osoittaa millekään yksittäiselle valtiolle sitä takaisinottopyyntöä, Montin sanoo Uudelle Suomelle.

– Kun heitä ei ole rekisteröity, on mahdotonta noudattaa ja soveltaa Dublin-menettelyä.

Tämä on Montinin mukaan käytännössä johtanut siihen, että ”Euroopassa on käsitelty se hakemus siellä, missä se on ensimmäisenä jätetty”. Näin järjestelmän ei olisi tarkoitus toimia.

Kuinka moni Eurooppaan tullut sitten jäi rekisteröimättä esimerkiksi vuonna 2015? Montin ei osaa sanoa: jopa siitäkin on erilaisia arvioita, millainen määrä ihmisiä Eurooppaan tuona vuonna saapui. Yleisesti esillä on ollut arvio noin 1,3 miljoonasta tulijasta.

Turvapaikanhakija-aallon mukana Eurooppaan tuli myös 22-vuotias marokkolaismies, jota epäillään Turun joukkopuukotuksesta. Hän oli Suomessa turvapaikanhakijana, mutta vietti sitä ennen aikaa Saksassa. Tapauksessa ihmetystä on herättänyt se, että hänestä löytyy Saksassa oleskelunsa ajalta paljon merkintöjä viranomaisten papereista. Hän asui vastaanottokeskuksessa, vaikka ei ollut turvapaikanhakija, ja hän oli ollut poliisin pakeilla ainakin kahdesti epäiltynä muun muassa vastaanottokeskuksessa tapahtuneesta pahoinpitelystä.

Näiden Saksassa oleskelun merkkien perusteellahan voitaisiin kenties muodostaa jonkinlainen aikajanakin epäillyn liikkeistä. Eikö näillä ole mitään merkitystä Dublin-perusteille ja käännytykselle?

– Hankaluus on siinä, miten pystytään osoittamaan toiselle valtiolle, että henkilö on laittomasti oleskellut siellä yli viisi kuukautta, mikä olisi [Dublin-asetuksen mukainen] vastuuperuste [käännytykselle], Montin sanoo.

Hän muistuttaa, että henkilö on poliisiasioiden yhteydessä voitu rekisteröidä Saksassa kansalliseen rikosrekisteriin tai laittomana maassaolijana ulkomaalaisten tuntomerkkirekisteriin. Näistä ei kuitenkaan ole hyötyä Suomen maahanmuuttoviranomaisille eikä turvapaikanhakuprosessille.

– Näihin kansallisiin rekistereihin ei ulkomaisilla viranomaisilla ole mitään pääsyä. Voi olla paljon tällaista tietoa henkilön liikkeistä, mutta kun se on ulkomaan kansallisessa rekisterissä, siihen ei ole pääsyä, Montin sanoo.

Ulkomailla tapahtuneet tavalliset rikosasiat tulevat esiin vasta jälkeenpäin; poliisin rikosprosessissa käytössä on eri keinot ja valtuudet tiedonsaantiin.

Montinin mukaan Dublin-menettelyn edellyttämien rekisteröintien tilanne on nyt parempi, sillä esimerkiksi Kreikan saarille ja Italian rannikolle perustetut hot spot -rekisteröintikeskukset ovat tehostaneet toimintaa. Montin arvioi, että rekisteröinti on nyt ”huomattavasti systemaattisempaa ja kattavampaa kuin 2015–2016”. Suurin syy parantuneeseen tilanteeseen on kuitenkin Turkin kanssa tehty sopimus, joka hillitsee tulijamääriä.

Suomessa merkittävin syy hakijamäärien pienentymiseen ovat EU:n sisällä käyttöön otetut sisärajatarkastukset. Montinin summittaisen listauksen mukaan sisärajatarkastuksia on tällä hetkellä käytössä ainakin Itävallalla, Sveitsillä ja Ranskalla Italian-vastaisella rajallaan, Saksalla Itävallan-rajallaan, Tanskalla Saksan-rajallaan sekä Ruotsilla Tanskan-rajallaan. Lisäksi Unkari on pystyttänyt Serbian vastaiselle ulkorajalleen aidan, joka estää laittomia rajanylityksiä.

Silti sisärajavalvonta ja parantunut rekisteröintikään eivät estä kaikkea valvomatonta liikehdintää EU:n sisällä.

Tuleeko Suomeen yhä Ruotsin, Norjan tai Viron kautta ihmisiä, joita ei ole rekisteröity mihinkään EU-maahan?

– Kyllä meille tulee. Määrät ovat pieniä – ylipäätään uusien turvapaikanhakijoiden määrät ovat pieniä sisäisistä rajatarkastuksista johtuen – mutta edelleen Suomeen tulee henkilöitä, joiden aiemmasta oleskelusta tai maahantulosta [EU-alueelle] ei ole mitään tietoa, Montin sanoo.

Osa näistä tulijoista on vuosina 2015-2016 Eurooppaan tulleita, jotka ovat oleskelleet maanosassa koko tämän ajan hakematta turvapaikka tai toisaalta hakeneet sitä eri maissa eri identiteetillä. Toisaalta tällaisia ”tyhjästä” tulleita turvapaikanhakijoita on ollut jo ennen vuotta 2015. He ovat voineet tulla Eurooppaan esimerkiksi opiskelijoina, mutta päätyneet lopulta hakemaan turvapaikkaa.

– Ei siitä ilmiöstä varmaan koskaan päästä eroon.

Jos uusi massavaellus lähtee käyntiin, pettääkö Dublin-asetukselle keskeinen rekisteröintijärjestelmä uudelleen?

– Jos tarpeeksi iso määrä ihmisiä tulee laittomasti yli rajan, niin ei viranomaisilla ole riittävästi resursseja siihen vastata – että kyllä se jossain vaiheessa tulee pettämään. Kyllä se systemaattinen rekisteröinti tällä hetkellä on paljon myös sen ansiota, että määrät ovat niin paljon pienempiä, Montin sanoo.

Hän antaa esimerkin.

– 2015 syksyllä, kun hakijavirta kääntyi Unkarista Kroatiaan, Kroatia ilmoitti, että he aikovat rekisteröidä kaikki henkilöt. Mutta kun yhtenä päivänä rajalle tuli 7000 ihmistä, he tulivat siihen tulokseen, ettei heillä yksinkertaisesti ole riittävästi laitteita eikä henkilöitä siihen.

Dublin-perusteiset turvapaikanhakijoiden käännytykset muista EU-maista Suomeen ovat lisääntyneet viime aikoina niin, että Suomeen käännytetään nyt takaisin enemmän ihmisiä kuin Suomi käännyttää muihin Dublin-maihin. Montinin mukaan tässäkin on taustalla vuosien 2015-2016 tilanne: kyse on kielteisen päätöksen Suomessa saaneista, jotka ovat siirtyneet esimerkiksi Saksaan yrittämään uudelleen. Tähän epätoivottuun kiertoilmiöön yritetään puuttua muun muassa Euroopan komission vuonna 2016 julkaisemalla toimenpideohjelmalla. Lue lisää: Koko EU:n turvapaikkajärjestelmä menossa uusiksi: Suomi haluaa estää luvattoman liikehdinnän

LUE MYÖS:

Kansanedustaja: Dublin-menettely ei toimi – hälytyskellojen soitava koko Euroopassa

Kansanedustajat tyrmistyivät: ”Turun puukottajan ei olisi pitänyt enää olla Suomessa”

Törkeäkään rikos ei estä turvapaikkaa Suomessa – Migri vastasi Turun iskun herättämiin kysymyksiin

Tutkija: Tästä syystä terroristisolujen jäljille on vaikea päästä - ”Ei merkintää taustojen tutkimisesta”

Turun iskusta vangitun hämärä rikostausta – Supo: Pahoinpitely toisessa maassa tuskin nostaisi uhka-arviota