Koronakriisi on ollut Suomen valtion omistamalle lentoasemayhtiölle Finavialle yhtiön historian suurin taloudellinen isku.

”Matkustusmäärät ovat romahtaneet, ja näin on ollut huhtikuusta lähtien. Koko henkilöstö on ollut lomautettuna. Osalla lentokentistä ei ole lainkaan liikennettä”, Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla kertoo.

Kesäkuussa Suomen hallitus alkoi purkaa asteittain kansainvälistä matkustelua koskevia rajoituksia.

Viime päivinä lentoasemalla onkin ollut vilkkaampaa, kertoo Helsinki-Vantaan lentokentän johtaja Ulla Lettijeff.

”Puhutaan joistakin tuhansista matkustajista. Kaukana ollaan kuitenkin edelleen siitä 60 000 matkustajasta päivässä, mikä koettiin ennen koronakriisiä”, hän toteaa.

Kriisi yllätti lentoaseman

Samalla, kun koronavirus on iskenyt kovaa Finavian talouteen, hyvää se ei ole tehnyt Helsinki-Vantaan lentoaseman maineellekaan.

Hallitus antoi maaliskuussa määräyksen, että ulkomailta Suomeen matkustavien tulee jäädä kahdeksi viikoksi karanteeniin.

Viranomaiset ja Helsinki-Vantaan lentoaseman johto saivat maaliskuussa osakseen laajaa arvostelua siitä, ettei matkustajia ohjattu Suomen karanteenikäytänteistä lentoasemalla.

Helsingin Sanomat uutisoi 19.3, ettei lentokentällä tai Finnairin lentokoneissa tiedotettu millään tavalla Suomen karanteenikäytännöistä.

Osa lentomatkustajista myös matkusti julkisilla liikennevälineillä lentokentältä muualle Suomeen, vaikka heidän olisi heti pitänyt olla karanteeninomaisissa oloissa.

Tekikö Helsinki-Vantaan-lentoasema virheitä koronakriisin hoidossa kriisin alussa?

”Paljon on tehty asioita hyvin, mutta ollaan ihan kaikki toimijat täällä myös opittu paljon ja ihan varmasti olisimme voineet parantaa. On hyvä myös huomioida, että tilanne tuli todella nopeasti ja on ollut täysin uusi ihan kaikille”, Lettijfeff vastaa.

Finaviasta kerrotaan, että Finavia tiedotti hallituksen 18.3. karanteeniohjeistuksesta verkkosivuillaan ja sosiaalisessa mediassa 17.3. Illalla 19.3 Finavia aloitti myös karanteeniohjeita koskevat kuulutukset lentoasemilla. Tämä tapahtui vasta sen jälkeen, kun Helsingin Sanomat oli uutisoinut, ettei kuulutuksia tehty.

Lettijeffin mukaan koronakriisi on opettanut Finavialle erityisesti sen, miten tärkeää hyvä yhteistyö viranomaisten kanssa on.

”Lentoaseman pandemiajärjestelyt olivat hyvin monen eri viranomaisen vastuulla. Nythän on hyvä huomioida, että Finavia on osakeyhtiö ja me emme ole viranomaisia. Toki poikkeustilanteessa Finavialla on auttava ja tukea-antava rooli”, hän vastaa.

Koska Finavia ei ole viranomainen, ei yhtiö olisi Lettijefin mukaan mitenkään voinut puuttua siihen, miten ihmiset liikkuvat pois lentoasemalta.

”Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tähän tartuntalakiin liittyvät toimenpiteet, rajavartiolaitos taas sisäasiainministeriön alaisuudella hoitaa rajanylitykseen liittyviä tehtäviä, sen lisäksi on liikenne- ja viestintäministeriön alaisia asioita ja ulkoministeriön alaisia asioita. Tämä on mun mielestä valtavan mielenkiintoinen ja monitahoinen ympäristö.”

Finavia suosittelee kasvomaskien käyttöä myös matkustajille.Kuva: KIMMO BRANDT

Paljon on jo tehty

Miten sitten lentokentällä varmistetaan, että mahdollisen toisen epidemia-aallon iskiessä Suomeen, keväällä tehdyt virheet eivät toistu ja matkustajat poistuvat lentokentältä virusturvallisesti?

”Nyt meillä on valtavan hyvin toimivat yhteistyösuhteet ja foorumit viranomaisten kanssa”, Lettijeff sanoo.

Vaikka puutteita matkustajien tiedottamisessa oli koronakriisin alussa, on Helsinki-Vantaan-lentoasemalla tehty hartiavoimin töitä sen eteen, että oleskelu siellä olisi virusturvallista.

Lettijeff kertoo, että lentoasemalla on nyt koronaohjeita koskevia kuulutuksia ja turvaväleistä muistuttavia tarroja on liimattu lattioihin. Käsidesiä on lentoasemalla jaossa. Maskien käyttöä edellytetään lentoaseman työntekijöiltä ja niiden käyttöä suositellaan vahvasti myös matkustajille.

Finavian tiedossa ei ole, että joku sen henkilökunnasta olisi sairastunut koronvirukseen.

”Terveystiedot ovat jokaisen henkilökohtainen asia”, toteaa kuitenkin Finavian viestintäpäällikkö Annika Kåla.

Toipuminen koronasta kestää pitkään

Itävallan lentokentällä aloitettiin toukokuussa testaamaan matkustajia koronavirukselta. Jos matkustajan testitulos on negatiivinen, hän saattoi välttää kahden viikon karanteenin.

Voisivatko koronatestit olla myös Helsinki-Vantaan arkea tulevaisuudessa?

”Terveyteen liittyvät testaukset ovat luvanvaraisia. Meillä ei ole sellaisia toimivaltuuksia, että voisimme lähteä testailemaan. Jos sellaista halutaan tarjota, ei meillä ole mitään sitä vastaan”, Lettijeff toteaa.

Kåla puolestaan muistuttaa, että lentoasemat toimivat globaalissa viitekehyksessä, eikä Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA suosittele nyt sitä, että lentoasemilla tehtäisiin koronatestejä.

”EASA:n mukaan ei ole riittävää tutkimusnäyttöä korontestien luotettavuudesta ja oikeaa teknologiaa saatavilla. EASA seuraa tätä kehitystä kyllä koko ajan.”

Tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ei myöskään suosittele testauksia lentoasemilla, sillä niiden hyödyistä ei ole riittävää tieteellistä näyttöä eikä saatavilla ole vielä sopivaa teknologiaa, Finavista kerrotaan.

THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kuitenkin toteaa, ettei THL ole antanut lentoasemalle suositusta testaukseen liittyen.

”Sosiaali ja terveysministeriö on todennut, että THL ja kansainväliset terveysviranomaiset, ovat omassa viestinnässään todenneet, että lentokentällä kertaluonteisesti tapahtuva testaus ei ole tehokas keino löytää tartunnan saaneita henkilöitä”, Puumalainen sanoo.

Vaikka korona on ollut Finavialle kova isku, uskoo yhtiö lentomatkustamisen tulevaisuuteen myös koronakriisin jälkeisessä maailmassa, Kåla toteaa.

”Olemme jatkaneet Helsinki-Vantaan lentokentän kehitysohjelmaa. Samoin olemme esimerkiksi Kittilän lentoasemalla jatkaneet Kittilän palveluiden kehittämistä.”

Joka tapauksessa Finavian toipuminen koronaviruksesta kestää pitkään, Kåla uskoo.

”Varmaan ensi vuoden puolella ollaan vieläkin palautumistilanteessa.”