Asunnonostajat etsivät entistä useammin isompia ostokohteita kaupunkien reuna-alueilta. Tehokkaille kaupunkikodeille mietitään nyt muita vaihtoehtoja, sanoo kiinteistönvälittäjä Habitan toimitusjohtaja Mika Pärssinen.

Rakennusyhtiöt ovat vuosia tehostaneet rakentamista. Ydinkeskustaan, palvelujen lähelle on rakennettu pieniä tehokkaita asuntoja, tehoneliöitä.

Nyt ainakin osaa kuluttajista kiinnostaa ihan muu, lisäneliöt tai lisähuone.

”Ihmiset ovat huomanneet, että tehokkaat kaupunkikodit eivät välttämättä toimi, kun kotona tehdään etätöitä ja käydään etäkoulua. Keskustayksiölle löytyy aina ostaja, mutta 68–74 neliön perheasunnot ovat jo vaikeampia”, Pärssinen sanoo.

Korona-aikaa on eletty vasta joitakin viikkoja, joten tilastoja ilmiöstä ei vielä ole. Pärssisen mukaan kuluttajien käyttäytymisen muutos on kuitenkin selvästi nähtävissä.

Isommista perheasunnoista tulee Habitalle yhteydenottoja, ja niitä seurataan liki 30 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Toki tähän vaikuttaa myös se, että ihmisillä on aikaa miettiä asumistarpeitaan ja surffailla netissä.

Oikeastaan trendi alkoi jo ennen koronaa, sillä omakotitalojen kaupat kääntyivät jo viime vuonna pitkästä aikaa kasvuun. Tämän vuoden tammi–maaliskuussa koko maassa tehtiin omakotitalokauppoja 3 082, yli viisi prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden alussa. Rivitaloasuntojen kauppa kasvoi jopa hiukan enemmän.

”Maaseutua koronapakolaisuus ei pelasta, mutta suurten kaupunkien ympäristöseutuja kyllä. Sama trendi näkyy kaikissa isoissa kaupungeissa, Tampereella, Jyväskylässä, Turussa ja Oulussa”, Pärssinen sanoo.

Pääkaupunkiseudulla isompia asuntoja etsitään entistä useammin Espoosta ja Vantaalta.

Sinänsä kehitykselle on luonnollinen selitys: lisäneliöt ovat keskustan ulkopuolella selvästi halvempia kuin keskustassa.

”Eristyksissä ihmiset ovat myös löytäneet takaisin luontoon. Ulkoilumahdollisuuksien ja pihan merkitys on nousussa.”

Korona-aikaa on eletty niin vähän, ettei Pärssinen uskalla ennustaa, miten pysyviä muutoksia arvostuksiin tulee. Kaupungistumisen hän uskoo kyllä jatkuvan.

Korona hiljensi muuten poikkeuksellisen vilkkaan asuntokaupan. Vielä ei tiedetä, kauanko notkahdus kestää.

Huhtikuussa Kiinteistömaailman asuntokauppojen määrä laski neljänneksen ja Habitalla 19 prosenttia viime vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Osa välittäjistä uskoo, että toukokuusta tulee synkin kuukausi. Habitalla pahin oli huhtikuu, toukokuusta on tulossa sitä vilkkaampi.

Asuntokauppa on kuitenkin niin pitkäaikainen hanke, että Pärssisen mukaan nyt pitää odottaa ainakin toukokuun, ehkä vielä kesäkuunkin luvut.

Habitan ja Kiinteistömaailman mukaan kauppoja vähentää liian pieni tarjonta. Kohteita ei tule myyntiin, kun myyjät jarruttavat päätöksentekoa.

”Myynnissä on tällä hetkellä 54 000 asuntoa, 15 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten, mutta ostovoimaa ja tarvetta asunnonvaihdolle kyllä olisi.”

Pääkaupunkiseudulla Pärssinen näkee suorastaan pattitilanteen. Uuden asunnon ostajat eivät välttämättä myy vanhaa keskusta-asuntoa ollenkaan, vaan jättävät sen sijoitusasunnoksi.

Pärssinen ei millään usko Hypon ennusteisiin asuntojen hintojen laskusta. Niin ei voi mitenkään käydä, kun tarjontaa on vähemmän kuin ostajia.

Myös Tilastokeskuksen mukaan vanhojen osakehuoneistojen hinnat pysyivät maaliskuussa alkuvuoden tasolla sekä pääkaupunkiseudulla että muualla maassa.

Väljyyttä. Yhtiöt rakensivat vuosia tehoneliöitä ydinkeskustaan. Nyt ne eivät vastaa perheiden tarpeita, sanoo Habitan toimitusjohtaja Mika Pärssinen.Kuva: Petteri Paalasmaa