Etlan tutkimusjohtaja Niku Määttänen arvioi, ettei työllisyyden lisääminen ole hyvä perustelu kotitalousvähennykselle.

Kotitalousvähennyksen leikkaaminen on kuohuttanut tällä viikolla, kun tietoja tulevasta hallitusohjelmasta on saatu julkisuuteen.

Iltalehden viikonloppuna julkaisema hallitusohjelmaluonnos vahvistaa, että kotitalousvähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 40 prosenttiin ja palkoissa 15 prosenttiin. Lisäksi kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2250 euroon. Muutoksessa kotitalousvähennyksen kokonaistaso laskee vuositasolla noin 95 miljoonaa euroa.

”Kotitalousvähennykselle on perusteensa, mutta sen leikkaamisen takia ei kannata repiä peliverkkareita”, Niku Määttänen kommentoi sunnuntaina Twitterissä.

”Vähennys lisännee työllisyyttä sen piiriin kuuluvilla aloilla. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä perustelu vähennykselle, sillä melkein minkä tahansa alan työllisyyttä voitaisiin parantaa vastaavalla vähennyksellä. Ilmeinen vaihtoehto olisi keventää kaiken markkinatyön verotusta”, hän jatkaa.

Määttäsen mukaan paras perustelu kotitalousvähennykselle on se, että sen kattamia markkinapalveluita on helppo korvata omalla kotityöllä, jota ei veroteta.

”On todennäköistä, että erilaisten kotitalouspalveluiden kysyntä vähenee monia muita palveluita nopeammin verokiilan kasvaessa.”

Toinen vähennystä puoltava perustelu liittyy Määttäsen mukaan työn tarjontaan.

”Ihmiset, jotka tilaavat kotiinsa siivoojan, ehtivät itse tekemään enemmän markkinatyötä.”

Hän mainitsee myös harmaan talouden ja arvioi, että harmaa talous voisi ilman vähennystä olla erityisen suuri ongelma juuri ko. palveluissa.

Samalla Määttänen huomauttaa, että nykyinen kotitalousvähennys on huomattavan suuri.

Vähennyksen yläraja on nykyisin henkeä kohti 2 400 euroa. Pariskunta voi vähentää 4 800 euron edestä laskutettua työtä. Omavastuu on 100 euroa vuodessa. Vähennykseen voi käyttää puolet ostetun arvonlisäverollisen työn arvosta. Vuonna 2017 suomalaiset saivat vähennyksestä lähes 445 miljoonan euron hyödyn.

”Minusta on epätodennäköistä, että vähennys maksaisi itseään läheskään takaisin työllisyyden kasvun tai harmaan talouden supistumisen ansiosta. Vähennys kohdistuu tietysti myös palveluihin, jotka ostettaisiin myös ilman vähennystä, mikä vähentää verokertymää. Ja useimmat ihmiset, jotka nyt työskentelevät esim. kotisiivousfirmoissa, voisivat työllistyä muihin firmoihin”, Määttänen kommentoi.

Hän muistuttaa, että vähennys vaikuttaa myös voimakkaasti eri hyödykkeiden suhteellisiin hintoihin.

”Tulonjakovaikutuskin on luultavasti erilainen kuin mitä yleensä tavoitellaan.”

Opintovapaalla oleva Akavan pääekonomisti Eugen Koev on Määttäsen kanssa ”periaatteessa” samaa mieltä.

”Suhteessa muihin keinoihin lisätä matalan tuottavuuden töiden kysyntää (palkkatuki tai sosiaaliturvan tulovähenteisyyden lieventäminen) kotitalousvähennys on luultavasti verraten kustannustehokas eikä kovin vääristävää keino”, hän kommentoi.

Muun muassa Suomen Yrittäjät ja Keskuskauppakamari ovat arvostelleet kotitalousvähennyksen leikkaamista.

”Kotitalousvähennyksellä on ollut tärkeä rooli, koska se on lisännyt kotitalouksien ostoja pieniltä yrityksiltä. Mieluummin se saisi kasvaa kuin laskea. Yrittäjyyden kannalta tämä on tärkeä vähennys”, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

Veronmaksajien keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen linjaa, että harmaan talouden purkaminen ja työllisyyden parantaminen ovat hyviä asioita, joita kotitalousvähennyksellä edistetään.

Lue lisää:

Jos kotitalousvähennys puolitetaan, kansalaisilta siirtyy valtiolle yli 200 milj. € : ”Mieluummin se saisi kasvaa kuin laskea”

Huhu kotitalousvähennyksen leikkauksesta ihmetyttää: ”Onko keskusta totta, että olisitte taipumassa tähän?”