Venäjä on esiintynyt itsevarmasti lännen sille asettamien talouspakotteiden edessä ja tuonut tavan takaa esiin valuuttareservinsä, jonka turvin sen pitäisi pärjätä vaikka kuinka pitkään. Näin ei välttämättä ole.
Brittilehti The Economist on analysoinut Venäjän noin 380 miljardin dollarin reservin sisältöä ja päätynyt siihen, että ainakin 100 miljardia siitä on sellaista, joka ei ole käyttöön helposti irrotettavaa eli likvidiä.
Kremlin varoista iso osa on kahdessa isossa rahastossa, jotka ovat sijoittaneet niitä eteenpäin muun muassa viime talvena kisattujen Sotshin olympialaisten rahoitukseen. Projektien lainoituksen takaisinmaksuun on pantu vahvasti joustovaraa.
Muutenkaan presidentti Vladimir Putinin väitteet siitä, että Venäjä olisi käyttänyt reservejään säästeliäästi, eivät lännessä vakuuta.
- Herra Putin on väärässä. Viimeisen vuoden aikana Venäjän valuuttareservit ovat vähentyneet 20 prosenttia, kun keskuspankki on yrittänyt tukea ruplaa, Economist kirjoittaa.
Vielä vuosi sitten Kremlillä oli siis valuuttoja noin 500 miljardin dollarin edestä.
Ruplan tuki on ollut täyttä rahan haaskausta. Venäläisrahan kurssi on tätä nykyä enää noin 0,018 euroa, kun se vielä alkuvuodesta ennen Ukrainan sotaa oli 0,025 euroa. Laskua ei ole siis pystytty estämään, kun Venäjälle elintärkeä öljyn hinta on samaan aikaan hakenut uusia pohjia kansainvälisillä markkinoilla.
Tosiasiassa nyt Venäjän käytettävissä oleva valuuttamäärä voi olla jo niinkin alhainen kuin 200 miljardia dollaria eli 170 miljardia euroa, ja nykytrendillä sillä olisi valuuttoja kohta enää kolmen kuukauden tuonnin rahoittamisen verran. Sen alle jos mennään, alkavat sijoittajat Economistin mukaan panikoida.
