Bryssel

Ranska aloitti tammikuun alussa puolivuotisen EU-puheenjohtajuutensa. Ranska aikoo kaudellaan ajaa lukuisia presidentti Emmanuel Macronille tärkeitä aloitteita, kuten EU:n budjettisääntöjen päivitystä, eurooppalaista minimipalkkaa, puolustusyhteistyön tiivistämistä, hiilitulleja ja digijättien sääntelyä.

Elinkeinoelämän keskusliiton Brysselin-toimiston päällikkö Kaisa Soro-Pesonen arvioi, että Ranskan agenda on kunnianhimoinen, ja se vastaa hyvin Macronin Eurooppa-politiikkaa.

Käytännössä Ranskan puheenjohtajuuskausi jäänee kuitenkin tyngäksi, sillä Macron valmistautuu Ranskan huhtikuussa pidettäviin presidentinvaaleihin.

”Operatiivista aikaa tällä pj-kaudella katsotaan olevan noin kolme kuukautta.”

Soro-Pesonen sanoo, että Ranska on ollut jo pidemmän aikaa Euroopan dynamo. Saksan viime syksyn vaalien tulos on entisestään vahvistanut sen asemaa ja muuttanut pelitilannetta ja valtatasapainoa myös EU:n instituutioissa.

”Parlamentin suurimman ryhmän EPP:n valta on vähän heikentynyt nyt kun Angela Merkel on poistunut näyttämöltä. Macron on vahvistanut asemiaan Euroopan tosiasiallisena johtajana. Macronilla on myös instituutioissa erittäin vankka tuki keskeisillä paikoilla.”

Soro-Pesonen arvioi, että Suomen ja elinkeinoelämän kannalta nämä muutokset eivät ole radikaaleja, mutta niiden myötä yrityksille tulee paljon uutta sääntelypainetta esimerkiksi yritysvastuukysymyksissä.

Vastuullisuusaiheet nousevat tapetille

Soro-Pesosen mukaan tämän vuoden viisi kiinnostavinta EU-sääntelyn teemaa ovat vastuullisuusvaatimukset, EU:n resilienssin vahvistaminen, työelämäsääntely, EU:n talouspolitiikan ja budjettisääntöjen päivitys sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka.

Komission on odotettu jo pitkään antavan esityksensä yritysten kestävään hallinnointiin ja tuotantoketjujen huolellisuuteen liittyvästä sääntelystä.

”Tämä prosessi on hyvin politisoitunut, ja se on palautettu komission sisällä jo pari kertaa piirustuspöydälle. Nyt esitystä odotetaan kevään ensimmäisen puolikkaan aikana, ehkä jo helmikuussa.”

Komissio kertoi juuri ennen vuodenvaihdetta suuntaviivat siitä, kuinka se aikoo käsitellä ydinvoimaa ja maakaasua kestävän rahoituksen taksonomiaesityksessään. Molemmat energiamuodot olisivat saamassa tietyin ehdoin kestävän leiman.

”On sinänsä hyvä asia, että ydinvoima ja maakaasu sisällytettiin taksonomian piiriin, mutta ydinvoiman kohtelu väliaikaisena ratkaisuna on erittäin ongelmallista. Ydinvoima on luonteeltaan energiamuoto, joka edellyttää nimenomaan pitkäjänteisyyttä investointeihin ja huoltokapasiteetista huolehtimiseen.”

Soro-Pesonen arvioi, että Venäjän viime aikainen toiminta ja EU:n edelleen jatkuvat ongelmat Kiinan kanssa ovat vahvistaneet transatlanttista yhteistyötä.

”Yhteydet komission johdon ja USA:n välillä ovat tällä hetkellä tiiviimmät kuin vuosikausiin. Voi sanoa, että länsi tiivistää rivejään kaikessa hiljaisuudessa.”

Komissiosta on tulossa paljon työelämään liittyvää sääntelyä. Se ajaa eurooppalaista minimipalkkaa, alustataloudessa työskentelevien ihmisten aseman parantamista ja palkkojen läpinäkyvyyttä.

”Sääntelyagenda on varsin tiivis, ja Suomella on paljon viestittävää. Kun suuret jäsenmaat saavat kunnolla moottorinsa käyntiin, juna lähtee etenemään kovaa vauhtia. On tärkeää, että Suomi on vaikuttamassa etupainotteisesti kaikissa meidän taloudellemme keskeisissä asioissa.”

”Mr No” on pehmennyt

EU:ssa jännitetään tällä hetkellä, mikä Saksan uuden uuden hallituksen kanta on unionin keskeisiin uudistushankkeisiin ja käytännön kysymyksiin.

”Saksan hallituksessa on kolme puoluetta, joilla on keskenään aika erilaisia näkemyksiä EU:n talouspolitiikan tulevaisuudesta. Ajateltiin, että sen takia hallitusohjelma olisi hyvinkin yksityiskohtainen. Näin ei lopulta käynyt”, EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo.

Hänen mukaansa politiikan peruslähtökohdat ovat Saksassa aika samanlaiset kuin ennenkin, mutta uusi hallitus haluaa enemmän joustoa rahan käyttöön.

”Saksassa on uusi ekonomistisukupolvi, jonka ajattelutapa velasta on muuttunut. Haukkamaisuus ei ole enää niin vahvasti esillä.”

Kiinnostavaa on myös seurata, mitä tapahtuu Hollannissa. Maan pääministeri Mark Rutte on ollut tiukan talouskurin ehkä näkyvin puolustaja Euroopassa. Hänen lempinimensä on ”Mr No” eli ”Herra-ei-käy”.

”Rutte on vetänyt hyvin kriittistä ja tiukkaa linjaa. Nyt näyttää siltä, että linja on pehmenemässä. Siihen on varmasti monia syitä. Hollanti miettii omaa EU-politiikkaansa ja haluaa olla ratkaisukeskeisempi”, Ylikarjula sanoo.

Alkaneen vuoden isoja teemoja on EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen uudistaminen. Ylikarjula sanoo, että asiasta ei ole vielä tullut tiukkoja kannanottoja.

”Ulostulot ovat olleet varovaisia, mutta jäsenmailla on yhteinen näkemys siitä, että sääntöjä halutaan yksinkertaistaa ja parantaa niiden toimeenpanoa. Komissio on sanonut suoraan, että he eivät halua tehdä ehdotusta ennen kuin näkevät, millainen konsensus jäsenmaiden kesken saadaan.”

LUE MYÖS: