Rinteen hallituksen sote-uudistuksessa perustason palveluja vahvistetaan ja painopistettä siirretään ehkäisevään työhön. Valtionavustuksiin liittyvä asetusluonnos lähtee lausuntokierrokselle tänään.

Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat ihmisten tarpeisiin ja ongelmiin voidaan puuttua ajoissa. Tiedotustilaisuudessa korostettiin sote-uudistuksen sisältöä rakenteiden sijaan, vaikka hallitus onkin perustamassa 18 itsehallinnollista maakuntaa keskustan vaatimuksen mukaisesti.

Peruspalveluja kehitetään Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmassa, jonka tarkoituksena on perustaa Suomeen laaja-alaisia sosiaali- ja terveyskeskuksia, jotta apua saa yhdellä yhteydenotolla. Palvelut on tarkoitus ottaa käyttöön tulevissa maakunnissa.

”Hoitotakuuta tiukennetaan ja jatkossa ihminen pääsee viikossa tarvitsemaansa hoitoon. Nyt panostetaan peruspalveluihin ja painotusta siirretään ennaltaehkäisevään työhön. Myös sote-ammattilaisten kesken tarvitaan vahvaa yhteistyötä, jotta asiakkaan tilanne voidaan arvioida kokonaisuutena”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) toteaa tiedotteessa.

Käytännössä ohjelma toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Sitä varten kunnille ja kuntayhtymille myönnetään valtionavustusta.

Ensimmäinen rahoitushaku avataan joulukuussa 2019. Kunkin maakunnan kunnat hakevat rahoitusta yhdessä.

Käytettävissä olevan rahoituksen kokonaissumma on noin 70 miljoonaa euroa ensi vuonna. Valtionavustuksia voivat hakea kunnat tai kuntayhtymät. Tulevina vuosina on luvassa täydentäviä hakuja.

Maakunnilta toivotaan kolmevuotisia hankkeita, joita lähtisi käyntiin jo ensi vuonna.

Myöntämisen edellytyksistä, kriteereistä ja rahoituksen aluekohtaisista enimmäismääristä säädetään asetuksessa ”sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeiden valtionavustuksista vuosina 2020–2023”. Asetusluonnoksen lausuntoaika päättyy 5. marraskuuta.

Luonnoksessa eritellään hankealueittain osuudet avustuksen enimmäismäärästä. Luvassa on 25 prosentin tasasuuruinen maakunnittainen osuus sekä 75 prosentin osuus, joka määräytyy maakunnittain asukasluvun perusteella. Esimerkiksi Uudellamaalla osuus enimmäismäärästä on 24,22 prosenttia, kun se kaikkialla muualla on paljon vähemmän ja vaihtelee Keski-Pohjanmaan 2,32 prosentista Pirkanmaan 8,43 prosenttiin.

Ministeri: ”Tämä on pysyvää rahaa”

Ministeri Kiuru totesi tiedotustilaisuudessa, että valitettavasti painopiste on Suomessa siirtynyt yhä enemmän erikoissairaanhoitoon, kun ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Kiurun mukaan nyt on tarkoitus ”pelastaa julkisen terveydenhuollon toimivin osa”.

”Pääset kerran lääkäriin, muttet tule hoidetuksi”, Kiuru kuvasi tilannetta ja näytti grafiikkaa aiheesta.

”Nyt tämä käyrä on aika kova”, Kiuru sanoi kuvasta, jonka on jakanut Twitterissä.

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Kiurun mukaan asetuksessa säädettävillä valtionavustuksilla on tarkoitus palkata lääkäreitä, joita 7 päivän hoitotakuu edellyttää. Hallitusohjelmassa viitataan THL:n arvioon, jonka mukaan hoitotakuu vaatisi nykyjärjestelmällä toteutettuna 1600–2600 lääkärin lisäämistä terveyskeskuksiin, mutta laskelmat ovat Kiurun mukaan sittemmin tarkentuneet.

Nyt Kiuru puhuu tuhannen lääkärin tarpeesta ja moniammatillisesta työyhteisöstä.

”Kaikkien ihmisten vaivat eivät ole sellaisia, jotka vaatisivat lääkärin vastaanotolle pääsyä.”

Kiuru viittasi 70 miljoonan euron ensi vuoden rahoitukseen ja totesi, että sama taso pysyy koko julkisen talouden suunnitelmassa.

”Summat ovat sen takia niin suuria, että aidosti olisi mahdollisuus palkata nämä lääkärit, mutta myös tehdä jotain lisää. Tämä on pysyvää rahaa”, Kiuru sanoi.