Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn kommentoi blogikirjoituksessaan EU-komission ehdottaman valtavan koronaelvytyspaketin herättämää keskustelua.

"Tämä onkin alkanut muistuttaa keskustelua 10 vuotta sitten, eurokriisin aikana. Paljon oli parran pärinää tulevista takauksista ja tappioista. Vähemmän huolta taantuman vaikutuksista suomalaisten työpaikkoihin", Rehn kirjoittaa.

Hän jatkaa kirjoitusta perustellen elvytysrahaston tarvetta niin Euroopalle kuin Suomelle. Edellisessä kriisissä Euroopan vakausmekanismi ja EKP:n elvytyspolitiikka auttoivat hänen mukaansa talousalueen raiteilleen.

Tämä onkin alkanut muistuttaa keskustelua 10 vuotta sitten, eurokriisin aikana. Paljon oli parran pärinää tulevista takauksista ja tappioista. Vähemmän huolta taantuman vaikutuksista

"Tiedossani ei ole, että Suomen tasavallalle olisi koitunut taloudellisia tappioita tai Suomen valtiontalous olisi kärsinyt euroalueen vakauttamiseksi tehdyistä päätöksistä."

Komission ehdotuksesta olisi hyvä tehdä kokonaisarvio ja keskittyä siihen, mitä rahastolla tavoitellaan, summautuu Rehnin kirjoitus.

Kauppalehti haastatteli Rehniä kysyäkseen tarkemmin hänen näkemyksestään.

Rehn ei mieli ottaa kantaa poliittiseen keskusteluun, vaan puhuu yleisemmällä tasolla. Vastuut ja riskit olisi katsottava tarkasti, mutta samalla tulisi huomioida myönteiset vaikutukset, joita elvytys- ja muilla kriisitoimilla on Euroopan talouden ja työllisyyden kannalta.

"Molemmat kysymykset ovat Suomelle tärkeitä. Suomen vientivetoinen talous hyötyy Euroopan talousalueen elpymisestä."

Blogissa Rehn kirjoittaa, että Suomi on tästä suorastaan riippuvainen.

Nyt on menossa taloustieteen näkökulmasta toinen kolmesta koronakriisin vaiheesta, Rehn sanoo. Hän viittaa ekonomisti Vesa Vihriälän talouspoliittisen työryhmän hahmottelemaan koronakriisistä palautumisen malliin.

Ensin on akuutin kriisin vaihe, jonka välittömiä haittoja talouspolitiikalla pehmennetään, ja sitten tulee rajoitusten poistot ja elvytys. Elvytyksessä on perusteltua käyttää sekä raha- että finanssipoliittisia keinoja.

Rehn huomauttaa, että toimien tulisi olla tarkkaan kohdistettu vaikeimpien aikojen ylittämiseen ja niiden jälkeisen elpymisen tukemiseen.

"Olennaista on, että toimet ovat nimenomaan tilapäisiä."

Paketin riittävyys on poliittinen kysymys

"Komission esitys elpymisrahastoksi pyrkii tuomaan finanssipolitiikan koronakriisistä selviytymisen eturintamaan, jakamaan rahapolitiikan kantamaa taakkaa", kirjoittaa EKP:n neuvostossa istuva Rehn blogissaan.

Kuinka raha- ja finanssipolitiikan tangon askeleet käyvät koronaelvytyksessä?

"Yksi eurokriisin keskeisiä opetuksia oli se, että rahapolitiikan ja finanssipolitiikan tulee kulkea paremmin koordinoituna samaan suuntaan."

Viime kriisin hoidossa eräs ongelma oli Rehnin mukaan se, että aluksi rahapolitiikkaa oli liian rajoittunutta ja samaan aikaan joissain maissa jouduttiin tekemään mittavia leikkauksia. EKP ei siis päässyt riittävästi pehmentämään leikkausten tuomaa iskua ja ohjaamaan talouksia parhaalla tavalla kasvu-uralle.

Tästä on opittu, Rehn tuumaa. Tämän kevään kriisin hoidossa ryhdyttiin hyvissä ajoin mittaviin rahapoliittisiin toimenpiteisiin niin EU:ssa, Yhdysvalloissa kuin muuallakin maailmassa.

Myös elvytyspolitiikkaa on nähty kansallisella tasolla.

"Monissa maissa on tehty merkittäviä päätöksiä talouden vaurioiden minimoimiseksi – mutta parempiin tuloksiin talouden ja työllisyyden kasvussa päästäisiin niin, että raha- ja finanssipolitiikka tukisivat vahvasti toisiaan", Rehn sanoo.

Euroopan keskuspankki siis taatusti tukee elvytysrahastoa.

Tutkijapuolelta on esitetty näkemyksiä siitä, että edes komission ehdotuksessa kaavailtu 750 miljardin suuruinen elvytysrahasto ei riittäisi kuin pieneen helpotukseen velkaisten maiden tilanteessa. Esimerkiksi Italialle ohjattaisiin paketista 80 miljardin euron tuki, joka politiikan tutkija Antti Ronkaisen arvion mukaan ei merkitsisi neljälle vuodelle jyvitettynä kuin prosentin suuruista piristystä maan bkt:hen.

Onko paketti riittävä?

"Mikä on riittävää ja mikä riittämätöntä, on ikuisuuskysymys. Sitä EU:n päättäjät ja huippukokous joutuvat osaltaan miettimään. Näissä pöydissä Suomi on mukana", Rehn toteaa diplomaattisesti. "Se olisi kuitenkin merkittävä lisäpanos Euroopan elpymiseen."

EKP:n lähiaikojen suunnitelmista Rehn ei pukahda, varsinkin kun käynnissä on seuraavaa neuvoston kokousta edeltävä "hiljainen viikko". Sen verran hän sanoo, että korkojen nouseminen ei ole näkyvissä horisontissa ja että keskuspankki on osoittanut, että kykenee edelleen rahapolitiikallaan ylläpitämään euroalueen hintavakautta.

"Tällä hetkellä ja lähivuosina elvyttävä rahapolitiikka on perusteltua."