Sisäministeriö julkaisi tänään nettisivuillaan varsin avoimen tiivistelmän siitä, miten Suomessa varaudutaan terrorismiin ja miten sitä ehkäistään ennalta. Siitä käy muun muassa ilmi, että aiemmin julkisuudessa esillä olleen Supon 350:n kohdehenkilön listan lisäksi viranomaisten tiedossa on toinen riskiryhmä, johon kuuluu ”lähes sama määrä” kohdehenkilöitä.

Raportin pohjana on muun muassa ministeriön oma salassa pidettävä muistio.

Tiivistelmä tuotiin tänään julkisuuteen budjettiriihen tulosten julkaisemisen yhteydessä. Budjettiesityksestä kävi jo ilmi, että hallitus on päättänyt antaa lisärahaa terrorismin torjuntaan 12 miljoonaa euroa. Esimerkiksi suojelupoliisin operatiivisen suorituskyvyn tehostamiseen osoitetaan 2,5 miljoonaa euroa.

–Turun toissaviikkoisten epäiltyjen terrorististen tekojen jälkeen turvallisuusviranomaiset ovat käyneet läpi niin jo tehtyjä toimia kuin sellaisia suunniteltuja toimenpiteitä, joiden toteuttaminen vaatii lisäresursseja, sisäministeri Paula Risikko (kok.) sanoi.

Sisäministeriön laatiman tiivistelmän alussa muistutetaan myös heti Turun epäillystä terrori-iskusta ja siitä, että terrorismin uhka Suomessa on kohonnut. Kotimaisista ääriliikkeistä ei ole arvion mukaan tässä tilanteessa suurempaa huolta.

–Terroritekoja suunnataan pehmeisiin kohteisiin ja tekotavoilla pyritään maksimoimaan uhrien määrä. Terrorismin uhka Suomessa on kohonnut. Riski kotimaisten ääriliikkeiden väkivaltaisesta toiminnasta on toistaiseksi matala, sisäministeriö arvioi.

Tiivistelmään on koottu toimenpiteitä, joita kansalaisten turvallisuuden kohentamiseksi on tehty ja joita suunnitellaan.

Muistutetaan, että suojelupoliisin tiedonhankintaa on parannettu uusin resurssein, Hollantiin on sijoitettu supon virkamies terrorismin vastaiseen tilannekeskukseen, KRP:n turvapaikkatoimintoon on sijoitettu suojelupoliisin yhdyshenkilö, poliisi näkyy yleisillä paikoilla entistä enemmän ynnä muuta. Terrorismi työllistää nyt aivan eri tavalla kuin ennen, mikä myös mainitaan.

–Supon valtionjohdolle ja poliisihallinnolle suunnatusta raportoinnista terrorismia käsittelevä osa on kasvanut merkittävästi ja siihen on suunnattu uusia resursseja. Viime vuoden raportoinnista noin 70 prosenttia liittyi terrorismiin tai sen aiheuttamaan uhkaan, ministeriö toteaa.

Sisäministeriön paperissa käydään läpi kohdehenkilöiden seurantaa, mikä tuo mukanaan luvun, jota ei yleensä käsitellä julkisuudessa, kun puhutaan poliisin seurannassa olevista riskihenkilöistä. Heitä on tosiasiassa paljon enemmän kuin ne 350, joita seurataan kansainvälisten terrorismikytkösten vuoksi.

– Supon kohdehenkilölistalla (n. 350 henkilöä) ovat suurelta osin keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin rikostiedustelu-/tutkintatoimenpiteiden kohteina. Lisäksi keskusrikospoliisi on tunnistanut yhdessä muiden tahojen kanssa lähes saman määrän muita kohdehenkilöitä, sisäministeriön paperissa todetaan.

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg selventää Uudelle Suomelle jälkimmäisten ryhmän tarkoittavan pääsääntöisesti suomalaistaustaisia riskihenkilöitä. Suomessa on siis Nergin mukaan toinenkin riskiryhmä, jolta ”ei löydy viitettä al-Qaida- tai ISIL-kytkennästä tai vastaavasta”.

–Maailma on mennyt niin, että ne (ryhmät) alkavat limittyä ja lomittua, ja se ei ole enää niin yksiselitteistä. Kaikkein suurin vaara on, että henkilöt jotka ovat jollain lailla epästabiileja, ottavat mallia terroristikäyttäytymisestä… Kun alkaa olla tätä kytkentää, se kombinaatio on aika vaarallinen, Nerg sanoo.

Nergin mukaan pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota riskikokonaisuuteen.

–Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden suurin uhka, hän tiivistää.