Suomen talouden tämän hetken yksi suuri sankaritarina, Uudenkaupungin autotehdas, oli hyvin lähellä kaatumista vielä viitisen vuotta sitten. Pelastumistarina kerrotaan valaisevasti tänään julkaistussa kirjassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä Kauppatorille (Docendo, 2017).

Tietokirjailija Jukka Saastamoisen kirjoittamassa teoksessa kuvataan, kuinka Uudenkaupungin tehtaan kohtalo oli vaakalaudalla, kun sen valmistamien sähkökäyttöisten Think- ja Garia-autojen tuotanto tyssäsi, ja kovalla tohinalla Uuteenkaupunkiin puuhattu sähköauto Fisker Karma teki täydellisen mahalaskun 2011.

Uudenkaupungin tehtaan omistusta oli järjestelty jo aiemmin, kun rakennusyhtiö SRV:llä vaurastuneen Ilpo Kokkilan hallitsema sijoitusyhtiö Pontos ja valtion omistama Suomen Teollisuussijoitus olivat tulleet mukaan tehtaan omistavaan Valmet Automotiveen Metson rinnalle. Uusille omistajille oli langennut kirjan mukaan rahoittajan osuus, kun kokonaisuuteen hankittiin Karmann, joka oli erikoistunut avoautojen kattojärjestelmien valmistukseen.

Myös Karmann sakkasi, kun asiakkaat alkoivat hylkiä avokattoisia urheiluautoja ja suosivat katumaastureita. Karmann alkoi tuottaa omistajilleen mittavia tappioita.

–Takkiin tuli puun takaa kymmeniä miljoonia euroja, ja oli kiikun kaakun, että Uudenkaupungin autotehdas ei mennyt nurin, Pontoksen nykyinen toimitusjohtaja Timo Kokkila, Ilpo Kokkilan vanhin poika, kuvailee kirjassa.

Pelastukseksi nousi saksalainen Daimler, jonka A-sarjan Mercedes-Benzejä Uusikaupunki pääsi valmistamaan 2013. Noihin aikoihin Uudessakaupungissa tehtiin kymmenien miljoonien eurojen tappiot kahtena vuotena peräkkäin.

Vuosien 2012 ja 2013 vaiheilla tehdas kävi ”viimeisellä rannalla”, Saastamoinen kuvaa kirjoittamassaan Kokkila-kirjassa.

–Valmet Automotive vaikuttaa viimeaikaisten rekrytointiuutisten perusteella valtavalta firmalta. Todellisuudessa sen omavaraisuusaste pyöri vuosikaudet yksinumeroisissa lukemissa. Yhtiölle jouduttiin tekemään useita erilaisia pelastustoimia ennen kuin Daimlerin sopimus naksahti kohdalleen. Tehtaalla ei ollut suunnitelma B:tä, ja jos Daimler-kuvio ei olisi toteutunut, Uudessakaupungissa olisi hyvin todennäköisesti pantu lappu luukulle, Timo Kokkila kuvailee.

Hän muistuttaa, että Uudenkaupungin tehtaan bisnes ei ole riskitöntä vieläkään.

–Autonvalmistus on suurten volyymien tuotantoa, jossa marginaalit ovat äärettömän ohuet.

Kokkiloiden Pontos ja Suomen Teollisuussijoitus lunastivat Metson osakkeet Valmet Automotivesta ja nousivat tasaosuuksin autotehtaan pääomistajiksi vuonna 2014. Kummallakin oli kaupan jälkeen yhtiöstä 47,5 prosentin siivu. Loput viisi prosenttia jäi yhtiön toimivalle johdolle.

Valmet Automotive alkoi valmistaa Mercedes-Benzin GLC-mallin katumaastureita alkuvuodesta 2017.