Saksa ja Ranska ehdottivat maanantaina 500 miljardin euron elvytysrahastoa, joka jaettaisiin tulonsiirtoina koronasta eniten kärsineille EU-maille.

Ehdotusta on kaivattu, sillä Euroopan komissio ei ole viikkoihin saanut aikaiseksi omaansa. Komissio on luvannut ehdotuksen ensi viikon keskiviikolle.

Esitys on suuri myönnytys Saksalta, joka on periaatteellisesti vastustanut yhteisvastuullista velkaa. Kaksikon ehdotuksessa komissio hakisi markkinoilta lainaa ja jakaisi suorina tukina EU-maille. Ehtona olisi talouden modernisoiminen, esimerkiksi digitalisaatiolla ja ilmastotoimilla.

Komission eli EU:n lainat olisivat jäsenmaiden takaamia. Ne maksettaisiin takaisin esimerkiksi samassa suhteessa kuin maat maksavat EU:n jäsenmaksuja.

Suurin lasku lankeaisi Saksalle, mutta Suomenkin maksut nousisivat huomattavasti. Vuonna 2018 Suomen suhteellinen maksuosuus koko EU-budjetista oli 1,65 prosenttia. Jos se suhteutetaan 500 miljardiin euroon, se tarkoittaisi Suomelle laskennallisesti reilun kahdeksan miljardin euron maksuja. Summa ei tulisi maksuun kerralla, vaan jakautuisi pitkälle ajalle.

Ehdotus on paljon pienempi kuin on odotettu, mikä on myönnytys Ranskalta. Ranska on muiden Etelä-Euroopan maiden kanssa puhunut huomattavasti suuremmasta rahastosta.

Myönnytys oli myös se, että maanantain tiedotustilaisuudessa Angela Merkel ja Emmanuel Macron eivät puhuneet poliittisesti herkistä eurobondeista, vaikka käytännössä juuri niitä ehdotetaan.

Vaikeat neuvottelut edessä

Huolimatta frankogermaanisen akselin ehdotuksesta jatkoneuvottelut eivät ole helppoja. Komissio paljastaa ensi keskiviikkona ehdotuksensa elvytysrahastosta, joka sidotaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen MFF:ään.

Komission julkistus on siirtynyt viikkokaupalla ja puheenjohtaja Ursula von der Leyenilla on selvästi ollut vaikeuksia muotoilla kompromissiesitys. Siksi Ranskan ja Saksan yhteisehdotus tulee hyvään saumaan.

”Suhtaudun myönteisesti Ranskan ja Saksan rakentavaan ehdotukseen. -- Ehdotus on samoilla linjoilla sellaisen komission valmisteleman ehdotuksen kanssa, joka huomioi myös kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan parlamentin näkemykset”, von der Leyen kommentoi eilen.

Päätös rahastosta ja EU:n budjetista pitää tehdä kuitenkin yksimielisesti kaikkien EU-maiden kesken. Vaikein pähkinä purtavaksi on varmasti niin sanottu niukka nelikko eli Itävalta, Tanska, Alankomaat ja Ruotsi, jotka vastustavat suoria tukia. Maat haluavat myös pienentää EU:n budjettia.

Itävallan kansleri Sebastian Kurtz tviittasi heti maanantaina, että nelikon mukaan koronasta kärsiviä maita pitää tukea lainoilla.

Suomi on joustavampi, mutta kakistelee varmasti kasvavia maksuosuuksia.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen kommentoi Twitterissä tiistaina Suomen näkemyksiä.

Tuppuraisen mukaan Suomen kanta rahastoon on ”rakentava ja avoin” ja on valmis tarkastelemaan ”erilaisia vaihtoehtoja” rahaston rahoittamisesta ja jakamisesta.

Suomi haluaa kuitenkin, että rahat käytetään talouden uudistamiseen ja että vastuut ovat selkeät.

”Rahoituksen tulisi tukea EU:n digitaalista elpymistä ja Green Dealin tavoitteita, tutkimusta ja innovointia. Lisäksi vastuiden tulee olla täysin selkeitä.”

Koska rahasto sidotaan EU:n budjettiin, tarvitaan myös Euroopan parlamentin siunausta. Parlamentissa pelätään, että se sivuutetaan elvytysrahastosta päätettäessä. Siksi se uhkaa käyttää veto-oikeuttaa EU:n budjetista, jos parlamenttia ei oteta mukaan päättämään myös rahastosta ja valvomaan sen käyttöä.

Lisäksi Euroopan parlamentti vaatii nelinkertaista, 2000 miljardin euron elvytysrahastoa. Saksan ja Ranskan ehdotus on kaukana parlamentin toivomasta summasta.

Joka tapauksessa ehdotuksessa on kyse merkittävästä jatkoaskeleesta valuuttaunionin ja koko EU:n kehityksessä.

EU:ssa on eurokriisin jälkeen otettu askelia yhteisvastuuseen esimerkiksi perustamalla hätärahasto EVM, josta Kreikkaakin luototettiin. EVM:n ja ylipäätään EU:n budjetin kautta Suomi on ollut jo pitkään yhteisvastuussa.

Nyt kyse olisi askeleesta vielä syvemmälle, koska raha jakautuisi suuremmalle määrälle maita. Samalla Euroopan komission mahti kasvaisi, kun sen alaisuuteen ohjattaisiin entistä enemmän varoja.