Kenraali James Mattisin, joka tunnetaan lempinimellä ”Hullu koira” ero Yhdysvaltain puolustusministerin virasta vaikuttaa asiantuntijoiden mukaan myös Suomeen.

Historioitsija, valtiotieteen tohtori Jukka Tarkka kommentoi tilannetta suorin sanoin.

”Yhdysvaltain puolustusministerin eron jälkeen Suomen mahdollisuudet saada konkreettista tukea on täydellisesti alistettu Yhdysvaltain presidentin ailahtelevalle törmäilylle. Koska Suomi ei uskalla vahvistaa puolustustaan Nato-jäsenyydellä, se on riippuvainen Yhdysvalloista”, hän kirjoittaa Facebookissa.

Tarkka nostaa esiin Yhdysvaltain, Ruotsin ja Suomen kolmenvälisen aiesopimuksen SOIn (Statement of Intent) , jonka hän kuvailee Mattisin eroon asti olleen ”ainoa edes jollakin tavalla uskottavan tuntuinen turvallisuusdokumentti, joka hädän hetkellä saattaisi tukea Suomen puolustusta”.

”Tässä tilanteessa Natoon liittyminen olisi edes teoriassa mahdollisesti toimiva tapa vaimentaa Yhdysvaltain presidentin arvaamattomuuden seurauksista. Tietysti Yhdysvallat on avainasemassa, jos tositilanteessa joudutaan testaamaan Naton turvatakuun toimivuus. Se ei kuitenkaan voisi hallita sitä kuviota yksin. Jos Yhdysvaltain presidentti haluaa murtaa Naton turvatakuuartiklan, sillä olisi vastassaan todennäköisesti huomattava joukko Naton jäseniä. Suomen kannattaisi olla siinä rintamassa. Jos sotilaallisesti liittoutumaton Suomi joutuisi aseellisen kriisiin, Yhdysvaltain kolmikantainen aiesopimus Ruotsin ja Suomen kanssa olisi heikoissa kantimissa”, Tarkka kommentoi.

”Tietysti Yhdysvallat pystyy koska tahansa romuttamaan Naton viidennen artiklan turvatakuut, mutta se ei olisi ihan helppoa. Irtautuminen SOI-aiesopimuksesta olisi twiitin mittainen ilmoitusasia”, hän jatkaa.

”Trump myy turvallisuutta kuin mafiapomo suojelua”

Pitkän uran diplomaattina tehnyt Antti Kuosmanen puolestaan arvioi, ettei Mattisin eron jälkeen voida enää puhua pätevästä turvallisuuspoliittisesta tiimistä Donald Trumpin ympärillä. Hän kuvailee Trumpin ”myyvän turvallisuutta” ja tämän asenteen tultua entistä selvemmin esille, kun Yhdysvaltain presidentti kommentoi Mattisin lähtöä.

”Minun käsitykseni on, että Trumpin Nato-nuivuudessakaan ei ole kysymys ensisijaisesti rahoista, vaan perustavanlaatuisesta suhtautumisesta liittosuhteisiin. Hän myy turvallisuutta kuin mafiapomo suojelua. Asenne on käynyt selvääkin selvemmäksi kerta toisensa jälkeen, viimeksi Mattisin erokirjeestä ja vähän aikaisemmin esimerkiksi ulkoministeri Pompeon äskettäisestä, Brysselissä pidetystä puheesta ilmenevästä ”strategisesta” näkemyksestä, jonka mukaan nykyistä parempi ja Kiinan uhkaa vastaan tehokas ”liberaali” maailmanjärjestys syntyy, kun kaikki maat ajavat omia etujaan piittaamatta mitään muiden eduista, ja nykyisen järjestelmän keskeiset instituutiot lähtien YK:sta ja päätyen EU:hun romutetaan”, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan .

Yhdysvaltain poliittisen historian väitöskirjatutkija Jani Kokko sanoo, että Mattis oli harvoja presidentti Donald Trumpin hallinnon korkea-arvoisia edustajia, joka aidosti ymmärsi Suomen ja samalla myös Ruotsin erityisaseman Euroopan turvallisuuspoliittisessa arkkitehtuurissa.

”Venäjän lisääntyneen voimapolitiikan ja ekspansiivisten pyrkimysten aikana ei ole hyvä asia, mikäli Yhdysvaltain etääntyminen Euroopasta vahvistuu myös ministeritasolla”, Kokko varoittaa Puheenvuoron blogissaan .

”Olisiko Syyria presidentti Putinin joutsenlaulu?”

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Ilkka Kanervan (kok) eduskunta-avustaja Henri Vanhanen uskovat, että Suomelle olisi hyödyksi, jos se noudattaisi myös muissa puolustusyhteistyösuhteissaan samankaltaista linjausta kuin Ruotsin kanssa. Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyö on vuodesta 2015 lähtien perustunut periaatteelle, jonka mukaan yhteistyölle ei aseteta ennalta poliittisia rajoitteita.

”Ottaen huomioon vallitsevan turvallisuuspoliittisen tilanteen, ei ole järkevää rajoittaa yhteistyötä ennalta käsin muuten kuin toteamalla, että yhteistyön syventämisestä ei sinänsä seuraa keskinäisiä velvoitteita. Tällainen maininta on jo tehty kaikkiin viimeaikaisiin aiejulistuksiin ja yhteisymmärryspöytäkirjoihin”, he kirjoittavat Ulkopoliittisen instituutin katsauksessa, joka ilmestyi ennen Mattisin eroa.

Tällainen ”vapaat kädet” -linjaus ei Salonius-Pasternakin ja Vanhasen mukaan tarkoita, että Suomen tarvitsisi hyväksyä kaikkia yhteistyökumppanien ehdotuksia.

”Käytännössä linjaus voitaisiin virallistaa Suomen seuraavan hallituksen ohjelmassa sekä puolustusselonteossa. Oikein muotoiltuna se voisi lisätä Suomen kiinnostavuutta yhteistyökumppanina. Samalla se lisäisi päätöksentekijöiden mahdollisuuksia tilanteessa, jossa mahdolliseen kriisiin reagointi edellyttäisi monikansallista kykyä auttaa Suomea ja ylläpitää rauhaa lähialueella”, he sanovat.

Jukka Tarkka kommentoi myös Venäjän asemaa sen jälkeen, kun Yhdysvallat vetää joukkonsa pois Syyriasta. James Mattisin eroilmoitus seurasi presidentti Donald Trumpin ilmoitusta Yhdysvaltain joukkojen vetämisestä Syyriasta. CNN-kanavan tietojen mukaan Mattis vastusti Syyriasta vetäytymistä kiivaasti

”Voisiko tässä käydä niin, että Venäjä saa Syyriasta niskaansa uuden Afganistanin. Siihen suuntaan se ainakin näyttää pyrkineen pitkään. Mielenkiintoista. Voisi ajatella, että Afganistan käynnisti Neuvostoliiton romahduksen. Olisiko Syyria presidentti Putinin joutsenlaulu”, Tarkka kysyy.

Lue lisää:

”Hullu koira” Mattis eroaa – Syy näkemyserot Trumpin kanssa

Putin: Trumpin shokkipäätös oikea, USA:n joukoilla ei oikeutta olla Syyriassa

Suomalaisarvio Trumpin shokkivedosta Ylellä: Nyt tuli syöttö lapaan Venäjälle