Hyvinkää 0 maakuntavaltuutettua, Järvenpää 0, Kerava 0, Vihti 0, Hanko 0… Helsinki 62 maakuntavaltuutettua, Espoo 21 ja Vantaa 8.

Jotain tämän suuntaista on käymässä, jos Juha Sipilän (kesk.) hallituksen suunnitelma sote- ja maakuntauudistukseksi läpäisee kesän alkupuolella eduskunnan käsittelyn ja maakuntavaalit järjestetään muutama kuukausi siitä, ensi lokakuussa.

Vastaava valtuustovallan keskittyminen maakunnan keskuskaupunkiin olisi todellisuutta ympäri maata. Esimerkiksi Pirkanmaan 79 valtuustopaikasta olisi menossa jopa 59 Tampereelle, jos kansalaiset äänestäisivät kuten viimevuotisissa kuntavaaleissa.

Tulos olisi eri puolilla Suomea hyvin samansuuntainen, jos paikkajakoennuste kunnittain tehdään viime eduskuntavaalien tuloksen pohjalta.

Kuntakohtaiset laskelmat on tehnyt jo viime vuoden puolella palkansaajaliitto SuPer, mutta ne saavat tuen Uuden Suomen haastattelemalta Kuntaliiton tutkimuspäälliköltä Marianne Pekola-Sjöblomilta.

–Tämä on varmasti ihan paikkansa pitävä. On kuitenkin todella tärkeätä muistaa, että kuntavaalit ovat kuntavaalit, eduskuntavaalit ovat eduskuntavaalit, ja maakuntavaalit sitten kun ne tulevat ovat ihan omat vaalit, hän sanoo.

Tilanne on joka tapauksessa paikallistasolla ongelmallinen, vaikka kansa päässeekin ensimmäistä kertaa valitsemaan maakuntavaltuutettunsa suoraan, eli demokratia periaatteessa on toteutumassa.

Maakuntavaltuustoille on siirtymässä valtava määrä valtaa, kun kuntien nykyisistä budjettimenoista noin puolet on siirtymässä maakuntiin, eli sieltä käsin ohjataan jatkossa kuntalaisten asioita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon osalta.

–On tulossa historiallisen suuri muutos. Tämä koskee järistyttävällä tavalla kuntia. Se huolettaa, kuinka demokraattista tämä on sitten kuntien itsehallinnon näkökulmasta. Tätä voisi verrata kuntaliitoksiin potenssiin sata, Pekola-Sjöblom sanoo Uudelle Suomelle.

Lähtökohtaisesti maakuntavaltuutettujen ei kuulukaan edustaa kuntia, vaan maakuntia, mutta luonnollista on, että kunnista halutaan omia edustajia korkeammalle päätöksenteon tasolle. Näin on eduskunnankin kohdalla, ja monella pienemmällä paikkakunnalla äänet keskittyvät eduskuntavaaleissa oman kunnan näkyvälle ehdokkaalle lähes puoluekantaan katsomatta.

Erikoiseksi tilanteen tekee se, että Helsinki ja jotkut muutkin maakuntien keskuskaupungit ovat hyvin tyytymättömiä siirtymiseen uudenlaiseen maakuntahallintoon, vaikka niiden edustajat saavatkin johtavan roolin valtuustoissa.

–Näissä kaupungeissa koetaan, että itsehallinto kaventuu, palvelut pirstoutuvat ja kustannukset kasvavat, kun niin merkittäviä kunnallisia tehtäviä siirretään kunnista maakuntiin, Pekola-Sjöblom pohtii.

Uudenmaan asukkaista noin 40 prosenttia asuu Helsingin alueella, mutta valtuustopaikoista olisi tulossa jopa yli 60 prosenttia Helsingille. SuPerin tekemän konservatiivisemmankin, vuoden 2015 eduskuntavaalien pohjalta tehdyn paikkaennusteen mukaan runsaat puolet maakuntavaltuuston paikoista menisi helsinkiläisille ehdokkaille.

Helsingin tilanne on muutenkin ihan oma tapauksensa, kun pääkaupunkiseutu on halunnut muodostaa oman maakuntansa. Sen kaltainen malli on Pekola-Sjöblomin mukaan Norjassa, jossa on 18 niin sanottua aluekuntaa, ja pääkaupunki Oslo toimii sekä kuntana että aluekuntana.

Sipilän hallitus ei ole Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren johdolla esitettyihin toiveisiin taipunut. Pääministeri tyrmäsi Vapaavuoren erillisratkaisuajatuksen viimeksi viime kuussa.

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta Helsingin tapauksessa on se, että Uudenmaan maakuntavaltuuston ja varsinkin sen pohjalta muodostettavan maakuntahallituksen valta suhteessa Helsingin pormestareihin ja muuhun kaupungin johtoon kasvaa.

Uudenmaan maakuntahallituksen puheenjohtajasta voi tulla merkittävämpi päättäjä kotimaisen politiikanteon tantereella kuin Helsingin pormestarista. Tämä korkea päättäjä on tosin suurella todennäköisyydellä Vapaavuoren tapaan ainakin aluksi kokoomuslainen, sillä SuPerin kuntavaalipohjaisessa ennusteessa Uudenmaan valtuustosta 28 paikkaa olisi luvassa kokoomukselle, 21 vihreille ja 18 SDP:lle muiden puolueiden jäädessä kauas tästä kolmikosta.

LUE MYÖS:

Sari Essayah vihjasi sote-kannastaan: ”Suomen ykkössijaa ei kannata kiireessä heikentää”

Antti Rinne uusista sote-tiedoista: ”Kertoo Juha Sipilän hädästä”