Pietari tulisi huomioida suomalaisessa strategisessa ajattelussa aiempaa voimakkaammin, arvioidaan tänään julkaistussa Venäjä-selvityksessä. Lisäksi suomalaisen median ulkomaanraportoinnin voimavaroja tulisi lisätä tuntuvasti.

Valtioneuvoston julkaisusarjassa on julkaistu tänään selvitys Venäjän strategisen viestinnän erityispiirteistä. Moskova puhuu -selvitys keskittyy erityisesti Venäjän ylimmän valtiojohdon ajatteluun ja viestintään sekä kuvaa nyky-Venäjää taustoittaessaan Venäjän strategisen viestinnän normatiivisia, historiallisia, yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja kansainvälispoliittisia lähtökohtia.

Selvitys eroaa monesta lännessä tuotetusta tutkimuksesta siinä, että se perustuu suurelta osin venäjänkielisiin kirjallisiin alkuperäislähteisiin. Lisäksi sitä varten on haastateltu Venäjän viranomaisia, asiantuntijoita ja korkean tason vaikuttajia.

Venäjän strategisen tason viestintä sisältää selvityksen mukaan kolme pääelementtiä: ensimmäinen on Venäjän presidentin ja presidentinhallinnon toteuttama valtiollinen informaatiopolitiikka, toinen on ulkoministeriön toteuttama ulkoinen viestintä ja kolmas julkisuusdiplomatia ulkomaille suunnattujen viestintäkanavien, kuten uutiskanava RT:n kautta.

Sellaisenaan strategisen viestinnän käsitettä ei käytetä Venäjän hallintoon tai puolustukseen liittyvissä dokumenteissa. Puhuttaessa esimerkiksi ulkoisesta viestinnästä ja informaatiovaikuttamisesta käytetään Venäjällä muita käsitteitä, kuten pehmeä valta ja julkisuusdiplomatia.

”Selvitystyössä päädyttiin näkemykseen, että Venäjällä ei ole käytössään selvää ja koherenttia pitemmäksi ajaksi ulottuvaa suunniteltua toimintastrategiaa, mutta viestinnällä on suunta, päämäärä ja tavoite”, selvityksessä todetaan.

Venäjän johto kokee turhautuneisuutta

Selvityksen mukaan Venäjän strateginen sanoma on vakiintunut, eikä Suomea koeta tärkeänä kohteena kuten aiemmin. Presidentti Vladimir Putinin Venäjä-narratiivissa Venäjä kokee olevansa suurvalta, joka on pettynyt sääntöpohjaiseen kansainväliseen järjestelmään.

Selvitystyön valossa Venäjän strateginen sanoma on säilynyt lähes muuttumattomana Putinin vuoden 2007 Münchenin puheen jälkeen.

”Venäjän johto kokee turhautuneisuutta, koska sen viesti ei ole mennyt perille. Loukattuna olemisen ja petetyksi tulemisen kokemuksella on hyvin keskeinen osa venäläisessä ajattelussa. Näitä yhdistää suvereniteetin ja koskemattomuuden ja ennen kaikkea itsenäisen ja vapaan päätöksenteon äärimmäinen korostaminen.”

Suomen kannalta Venäjän strateginen ajattelu on raportin mukaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen muuttunut merkittävästi. Suomi on EU:n jäsenmaa, demokraattinen oikeusvaltio ja hyvä naapuri. Venäjä ei selvityksen mukaan koe Suomea vaikutusvaltaiseksi EU:n jäsenvaltioksi, joten Suomi ei myöskään ole Venäjän strategisessa viestinnässä tärkeäksi koettu eurooppalainen erityiskohde, vaan pelkästään hyvä naapuri.

Suomi on selvityksen mukaan pudonnut Venäjän strategisessa ajattelussa kategoriaan ”ystävällinen maa, jonka kanssa ei ole ongelmia”. Siinä missä Neuvostoliiton aikana Suomea pidettiin hyvän naapuruuden esimerkkinä, nyt Suomen on tehtävä jatkuvasti töitä tullakseen kuulluksi ja ymmärretyksi Moskovassa.

Selvityksen mukaan Venäjä ei koe Suomea sotilaalliseksi uhkaksi, vaan näkee uhkana sen, että muut länsimaat käyttävät Suomen aluetta Venäjää vastaan. Siksi Venäjä vastustaa voimallisesti Suomen jäsenyyttä Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natossa.

”Ensisijainen uhka on siinä, että Suomi sallii Nato-maiden käyttää aluettaan. Toissijainen uhka on siinä, että Venäjän ja Suomen suhde heikkenee. Krimin miehityksen jälkeen dialogi maiden välillä on ohentunut. Venäjän presidentti Putin on selkeästi ilmaissut Naantalissa 2016 jäsenyysasian olevan Suomen omassa päätösvallassa, mutta Venäjällä on oikeus sanoa siitä kanta. Se on ehdottoman kielteinen”, selvityksessä todetaan.

Venäjällä ollaan lännen politiikasta hyvin huolestuneita

Selvityksessä arvioidaan, että Putinin ja hänen edustamansa pietarilaisen koulukunnan valta-asema jatkuu pitkälle vuoden 2024 jälkeenkin.

”Venäjällä ollaan lännen politiikasta hyvin huolestuneita, vaikka koetaan, että kielteinen asenne Venäjää vastaan lännessä näyttää olevan heikentymässä. Venäjä kokee EU:n aseman maailmassa heikentyneen ja kysymys Euroopan tulevaisuudesta askarruttaa sitä. Moskova on kääntänyt voimallisesti katseen myös itään. Globaalissa kilpailussa Venäjä näkee Koillisväylän ja pohjoisen pallonpuoliskon merialueet omina merinään ja sen yhteisymmärrys Kiinan kanssa Silkkitiestä perustuu yhteisymmärrykselle siitä, että eteläinen globaali väylä on Kiinan vaikutuspiiriä.”

Venäjän historiallinen uusi rooli syntyy selvityksen mukaan merkittäviltä osin Pietariin keskittyvän kehityksen kautta. Pietari on historiallisesti Venäjän eurooppalainen versio, joka katoaa Moskovan itäpuolella. Selvityksessä huomautetaan myös mahdollisuudesta, että Pietarin nousussa oleva asema Venäjän sisäpolitiikassa heikkenee, mikä vaikuttaisi Suomeen.

”Suomen ja suomalaisten kannalta vastavuoroinen yhteyden, vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittäminen onnistuu Pietarissa, jonka mittasuhteet eivät ole suomalaisille yrityksille, yhteisöille ja muille toimijoille liian suuret. Pietaria on tarkasteltava myös aikaisempaa enemmän mahdollisuutena vahvistaa suomalaista kulttuuri-, tiede- ja kieliosaamista. Asiassa on oltu liikkeellä valtiovallan ja useiden julkisen alan toimijoiden kanssa. Kulttuuri- ja kieliyhteistyön taloudellisia voimavaroja on lisättävä ja sille löytyy myös turvallisuuspoliittisia perusteluja”, kirjoittajat toteavat.

Venäläinen trollaus ei linjassa strategisen tason kanssa

Selvityksessä ei ole syvennytty alalla esiintyviin lieveilmiöihin, kuten suunnattuun mielipidevaikuttamiseen ja trollaukseen, jota selvitys kuitenkin sivuaa strategisen viestinnän näkökulmasta. Trollaamisella viitataan sosiaalisen median kautta tapahtuvaan informaatiovaikuttamiseen.

Selvityksen mukaan julkisuudessa paljon huomiota saaneen trollauksen osuutta strategisen viestinnän toteuttamiseen ei voida pitää ilmeisenä. Venäjän avoimen strategisen tason viestinnän näkökulmasta trollaus ei ole keskeistä.

Puhuttaessa venäläisestä trollauksesta esille nousee raportin mukaan yleensä Pietarissa sijaitseva Internet Research Agency -niminen venäläinen yritys eli niin sanottu trollitehdas, jonka tehtäväksi on sanottu vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen Venäjän nykyisen hallituksen etujen mukaisesti.

Tämän trollitehtaan työntekijöiden väitetään jakavan viestejä ja kommentteja etukäteen määritellyn yleisen mielipiteen muodostamiseksi. Selvityksen mukaan toiminta ei mitä todennäköisimmin ollut suoraan Kremlin johtamaa, vaan taloudellista toimintaa, joka pyrki olemaan presidentille ja Venäjälle hyödyksi.

Raportti viittaa Yhdysvalloissa toteutettuun tutkimukseen, jonka mukaan trollaus ei muuta julkista tietoisuutta eikä laajasti vaikuta julkiseen mielipiteeseen. Tästä havainnosta ei kuitenkaan selvityksen mukaan voida tehdä yleisiä johtopäätöksiä siitä, että informaatiovaikuttaminen somen kautta olisi täysin tehotonta.

”Venäläinen trollaus, johon on kuulunut kielteisten ilmiöiden esille tuominen, ei ole ollut linjassa Venäjän strategisen tason viestinnän perusviestien ja tavoitteiden kanssa. Haastatteluissa esille nousseen näkemyksen mukaan venäläinen trollaus siinä muodossa, kun sen voidaan osoittaa toimineen, on ollut Kremlin tavoitteiden vastaista ja pikemminkin vaikeuttanut niiden saavuttamista”, selvityksessä todetaan.

Pietari-näkökulman ja mediaraportoinnin vahvistamisen lisäksi selvityksessä suositetaan dialogin vahvistamista kansalaisyhteiskunnan alueella, Venäjään liittyvien tiedollisten valmiuksien vahvistamista, Venäjän kielen ja kulttuurin osaamiseen panostamista, korkeatasoisen kansainvälisen seminaarin perustamista Suomen aseman vahvistamiseksi. Selvitystyö on myös osoittanut selkeän tarpeen Venäjän strategisen viestinnän edelleen tutkimiselle ja siihen perehtymiselle.

Tänään julkaistu selvitys on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa.