Ruotsin pääministerinä ja ulkoministerinä menneinä vuosina toiminut Carl Bildt on kirjoittanut Maailman talousfoorumin WEF:n sivuille kaksi skenaariota Euroopalle liittyen pakolais- ja siirtolaiskriisin hoitoon.

Bildtin mukaan kaksi vaihtoehtoista tapahtumaketjua eivät ole ennustuksia, vaan niissä kuvataan seurauksia, joita tämän päivän päätöksillä voi olla.

Bildtin ”painajaisskenaariossa” vapaan liikkuvuuden Schengen-alue hajoaa lopullisesti tämän vuoden alkupuolella. LUE MYÖS: Ketjureaktio leviää Etelä-Euroopassa - ilmiriita

– Sen seurauksena jännitteet kasvavat Balkanilla ja aseellisia yhteenottoja on pitkin Kreikan ja Makedonian rajaa, Bildt kirjoittaa.

Hänen skenaariossaan Schengen-alueen romahdus aiheuttaa poliittisen ilmapiirin kiristymisen. Britannian eroanomus EU:sta aiheuttaa skenaariossa sen, että muissakin EU-maissa aletaan ajaa omia poikkeuksia ja erityisjärjestelyitä EU:n suhteen.

Tapahtumakulussa Skotlanti irtautuu Isosta-Britanniasta ja Katalonian tilanne johtaa ”sotatilalakiin osassa Espanjaa”, Bildt kirjoittaa.

Hänen negatiivisessa tapahtumakulussaan Venäjän ”sotilaallisesti seikkailulliset toimet” lisääntyvät Euroopan itäosassa suuremman sodan puhkeamisen uhka on todellinen.

Yhdysvallat puolestaan kääntyy tässä tilanteessa entistä enemmän Kiinan puoleen kumppanuuksien merkeissä ja Euroopasta tulee Yhdysvalloille ”mennyt maailma”.

Sen sijaan Bildtin positiivisessa skenaariossa Euroopan hallitukset sopivat aiempaa järkämäästä tuesta Ukrainalle ja auttavat vakauttamaan tilannetta Syyriassa ja sen ympärillä. Aito kumppanuus Turkin kanssa pakolaiskriisin hoidossa antaa Turkille uuden demokratiaruiskeen. Avun myötä paranevat olosuhteet pakolaisleireillä Libanonissa ja Jordaniassa hillitsevät ihmisvirtaa Eurooppaan. Muslimit eri EU-maissa yhdistävät voimiaan ääriajattelua vastaan. Britannia pysyy EU:ssa ja eurooppalaisten maiden uudet panostukset puolustusbudjetteihinsa estävät Venäjää toteuttamasta uusia aggressiivisia toimia.

Myös Suomi mainitaan Bildtin positiivisessa skenaariossa. Siinä EU:n puheenjohtajamaana vuonna 2020 toimiva Suomi onnistuu saamaan euromaat hyväksymään laajemman keskittyneen budjettivalvonnan euroalueella. Tämän seurauksena euron valuutta-asema vahvistuu, mikä puolestaan saa Yhdysvallat entistä sitoutuneemmaksi EU:hun todellisena kumppanina maailmanpolitiikassa.