Valtiovarainministeri Petteri Orpon johtama kokoomus näyttää jäävän ainoaksi puolueeksi, joka ei kannata sitovaa hoitajamitoitusta vanhustenhuoltoon. Nykyisen suosituksen kirjaaminen sitovaksi ei olisi tilastojen valossa suurikaan temppu.

Eduskunnassa Orpo totesi, ettei sitova hoitajamitoitus toisi oikeaa tulosta. Kaikissa muissa puolueissa ollaan eri mieltä.

Lue lisää:

”Ministeri Orpo, onko teidän kanta se, joka estää hallitusta?” – Kokoomuksen linja hoitajamitoituksesta kuumentaa eduskunnassa

Petteri Orpo sivaltaa sdp:tä vanhustenhoidosta: ”Tässä on nyt aika paljon käsien pesua”

”Tilanne tuntuu edelleen olevan heille [kokoomukselle] vaikea. Ilmeisesti kokoomus odottaa terveysjättien kantaa asiaan, eli mitä mieltä on lupa olla”, piruili sdp:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari Twitterissä.

Vaatimus sitovasta hoitajamitoituksesta onkin läheinen tavoite juuri demareille. Esperi Care -kohun keskellä hoitajamitoituksen nosti ensimmäisenä tapetille sdp:n entinen peruspalveluministeri Maria Guzenina, jolla on henkilökohtaisesti kokemusta kahnaamisesta kokoomuksen kanssa hoitajamitoituksesta.

Edellisessä hallituksessa Guzenina ryhtyi ajamaan lakiin kirjausta seitsemästä hoitajasta kutakin kymmentä asiakasta kohden tai 0,7:n hoitajamitoitusta. Hallituskumppani kokoomus piti tavoitetta pöhkönä ja katsoi sen ohjaavan kotihoidosta laitoshoitoon.

Lue lisää:

Riita vanhustenhuollosta puhkesi suorassa lähetyksessä – Guzenina: Nyt kokoomus jo peruuttaa

Ex-ministeri Guzenina nosti vanhan hallitusriidan esiin – ”Olisi ihanaa sanoa, että olin vuonna 2012 väärässä, en ollut”

Tavoite 0,7:n hoitajamitoituksesta on korkea. THL:n Vanhuspalvelujen tila 2018 -tutkimuksen mukaan nykyisistä yksityisistä ja julkisista toimijoista 21 prosenttia yltää tähän.

Kaikissa puolueissa ei olekaan yhtä hanakasti otettu kantaa siihen, mikä hoitajamitoitusluvun pitäisi olla. Demokraatin haastattelussa esimerkiksi siniset ja vasemmistoliitto katsovat, että 0,7:n pitää olla tavoite, mutta sen toteuttaminen nyt kylmiltään olisi kallis ratkaisu. Torstaina tosin pääministeripuolue keskusta julisti tavoittelevansa 0,7:ää seuraavalla vaalikaudella.

Nykyinen suositus – joka ei siis ole sitova – on 0,5. Sen sementoiminen lakiin ei vaikuttaisi kummoiseltakaan tempulta, koska vain kuusi prosenttia kaikista toimijoista jää rajan alapuolelle. Näyttääkin enemmän siltä, että nykyisen suosituksen kirjaaminen lakiin takaisi, että näissäkin tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi hoitajia siinä missä muuallakin. 0,6:eenkin yltää 59 prosenttia yksiköistä.

Paljon on esitetty kritiikkiä niin kutsuttuja ”haamuhoitajia” kohtaan, eli että kirjoihin on pantu esimiehiä ja muita työntekijöitä, jotka eivät hoitotyöhön osallistu tai asiakkaita oikeasti edes kohtaa. Esimerkiksi kohun keskelle joutunut Esperi Care ilmoitti lauantaina, että jatkossa esimiestyö kirjataan yli puoliksi hallinnon puolelle, kun aiemmin näin ei ollut tehty.

THL on omiin kirjoihinsa tilastoinut työtunteja uudella henkilöstömitoituksen laskentakaavalla vuodesta 2017 alkaen. Kaikkien työntekijöiden kaikkia työtunteja ei enää lasketa asiakastyöksi. Käytännössä esimerkiksi fysioterapeuttien työtunneista vain puolet huomioidaan laskelmissa. Vastaavasti aiempaa useamman ammattiryhmän työpanos huomioidaan asiakastyöksi.

Silti luvut perustuvat ennen kaikkea yksiköiden itse tekemiin ilmoituksiin ja heidän luovuttamiinsa työvuorolistoihin.

///

THL:n tutkimustulokset hoitajamitoituksesta vuosilta 2014 ja 2016 osoittavat, että kehitys on viime vuosina ollut myönteistä. Alle 0,5:n jäi vuonna 2014 9 prosenttia tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Julkisten toimijoiden parissa osuus oli peräti 12 prosenttia. Kahden vuoden jälkeen osuus oli pudonnut 7 prosenttiin ja julkisellakin puolella hoitajamitoitus jäi alle 0,5:n suosituksen enää 8 prosentissa yksiköistä.

Uuden laskentakaavan vuoksi vuoden 2018 luvut eivät ole vertailukelpoisia. THL:stä on kuitenkin todettu, ettei laskentakaava ole tuonut merkittäviä muutoksia.

///

Sitovan hoitajamitoituksen ja ennen kaikkea sen korottamisen puolesta puhuvat korostavat hoitotyön muuttuneen yhä vaativammaksi. Esimerkiksi keskustan perheohjelmaa ja sen vanhustyön kohtia laatinut, muun muassa Sotainvalidien asuntosäätiön palvelutalossa sairaanhoitajana työskennellyt Hannakaisa Heikkinen korostaa, että yhä useampi asiakas on niin sanotusti kahden autettava, eli vaatii tietyissä tilanteissa kahden hoitajan yhtäaikaista apua.

Paljon on kiinnitetty huomiota myös niin kutsuttuun palliatiiviseen hoitoon, eli parantumattomasti sairaan tukemiseen ja kokonaisvaltaiseen hoitoon.

”Tehostetun palveluasumisen ympärivuorokautiset yksiköt ovat ihmisten viimeisiä koteja. Tälläkin hetkellä jossakin joku elää viimeisiä hetkiään. Saattohoito ja palliatiivinen hoito on tärkeä osa tehostetun palveluasumisen työtä. Se on myös yksi syy, miksi mitoitusta on pakko tarkastella yli 0,5:n”, sanoo puolestaan hallituksessa vanhuspalveluistakin vastaava peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk).

///

Miksi kokoomus sitten vastustaa sitovaa hoitajamitoitusta? Orpo sanoo, ettei ”ihminen ole desimaali”. Tällä hän haluaa korostaa, että hoitajien määrä perustuisi asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin, eikä yksittäiseen lakiin kirjattuun lukuun. Orpon mukaan tällainen ei takaa laatua.

Kokoomuslaiset haluavat viitata ennemmin niin sanottuun ”hoitoisuuteen”. Potilaita ja asiakkaiden luokitellaan hoitoisuusluokkiin eri Rafaela- tai RAI- tai muulla järjestelmällä, jotka pyrkivät tuottamaan tietoa siitä, miten paljon hoitoa kukin asiakas tarvitsee. Kokoomuksessa katsotaan, että jos johonkin hoitajamäärät pitäisi sitoa tiiviimmin, se on juuri näihin hoitoisuusluokkiin, eikä yhteen mekaaniseen lukuun.

Esiin on nostettu myös pelkoa siitä, että lakiuudistus voisi siirtyä hintoihin hyvinkin nopeasti. Salamannopeasti ne siirtyisivät, jos kuntien kanssa ulkoistussopimuksen tehneet yritykset näkisivät lakiuudistuksessa paikan neuvotella voimassa olevat sopimukset uudelleen.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.