Valtiovarainministeriö, työ- ja elinkeinoministeriön ykkössalkku, puolustusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kakkossalkku.

Se on yllättävän kova saavutus keskustalle, joka menetti puolitoista kuukautta sitten käydyissä vaaleissa 18 paikkaa ja romahti eduskunnan neljänneksi suurimmaksi puolueeksi.

Huomio kiinnittyy erityisesti painavana pidettyyn elinkeinoministerin salkkuun, jonka sdp olisi voinut valita itselleen halutessaan.

Demarit ovat vaihtaneet sen mahdollisesti työministerin salkkuun.

”Puolueilla on erilaisia preferenssejä. Talouden näkökulmasta rahasalkut ovat painavia ja keskustalla on nyt näitä salkkuja. Elinkeinoministerin, aiemmin kauppa- ja teollisuusministerin, salkku on ollut vuodesta 1991 lähtien keskustalla, kun he ovat olleet hallituksessa. Työministerin salkku taas on ollut usein demareilla”, tutkija Ville Pitkänen e2 Tutkimuksesta sanoo.

LUE MYÖS: Ison kiistan herättänyt sana puuttuu hallitusohjelmasta – Pekka Haavisto: ”Saatiin erittäin tiukat kirjaukset hiilinieluista”

Preferenssien ja d’Hondt-periaatteen soveltamisen lisäksi ministerisalkkupalapeliin liittyy myös hallitusohjelman sisältökysymyksiä periaatteella: lisäpalkinto salkkujaossa on yleensä pois ohjelmatavoitteista.

Ei ihme, että keskustan syyskuussa väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä on hyvin tyytyväinen puoluekavereilleen neuvottelemaansa salkkukokonaisuuteen. Hän nostaa hieman yllättäen ensimmäiseksi esiin opetusministeriön kakkossalkun.

”Olen todella tyytyväinen. Erityisen tyytyväinen olen nyt siitä, että meillä on pitkästä aikaa opetusministeriössä salkku ja niitä salkkuja vähän tasapainotettiin sillä tavalla, että meillä on nyt sitten tiede- ja kulttuuriministerin salkku. Siellä on tiede- ja korkeakouluasiat perinteisen kulttuuri- ja nuoriso ja liikunta-asioiden lisäksi, eli hyvin painava salkku opetusministeriössä”, Sipilä sanoi Oodissa tänään Uudelle Suomelle.

Keskustalla ei ole ollut pitkään aikaan valtiovarainministerin eikä puolustusministerin salkkua. Jälkimmäisen tekee poikkeuksellisen mielenkiintoiseksi Hornetit korvaavan hävittäjähankinnan osuminen alkaneelle vaalikaudelle. HX-hanke on kooltaan 7–10 miljardia euroa, ja puolustusministerille vastuuta ja näkyvyyttä tarjolla yllin kyllin.

Kuinka tärkeää on, että sekä valtiovarainministerin että elinkeinoministerin salkut ovat keskustalla?

”Minusta tämä on erittäin painava salkkukokonaisuus,” Sipilä vastasi tänään Oodissa, missä viisi tulevien hallituspuolueiden puheenjohtajaa esitteli tekeillä olevan hallituksen ohjelmaa.

Keskustan ministerinimistä kuullaan myöhemmin tällä viikolla, kuten on asian laita monen muunkin puolueen kohdalla. Asetelma on keskustassa erityisen omituinen, koska valtiovarainministerin salkku kuuluu lähtökohtaisesti puheenjohtajalle, mutta tämä uusi henkilö valitaan vasta syksyllä. Pääministerinä neljä vuotta toiminut Sipilä ei ministerin töihin nyt enää lähde.

Demarit saivat salkuista odotetusti seitsemän. Pääministerin ja työministerin lisäksi eurooppaministeri, kunta- ja omistajaohjausministeri, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri, perhe- ja peruspalveluministeri ja liikenneministeri tulevat jatkossa sdp:stä.

LUE MYÖS: Antti Rinteen 730 miljoonaa euroa: Näin suomalaisilta kerätään lisää veroja

Vasemmistoliitolle napsahti niin ikään odotetusti kaksi salkkua. Opetusministeriksi on ryhtymässä puolueen puheenjohtaja Li Andersson, ja lisäksi puolue sai sosiaali- ja terveysministeriön ykkössalkun.

”Vasemmistoliitto sai varsin kovat ja sille harvinaiset salkut historiallisessa katsannossa”, e2:n Pitkänen sanoo.

Vihreille on luvassa kolme salkkua. Pätkäpuheenjohtaja Pekka Haavisto nimitettäneen ulkoministeriksi, vaikka asiaa ei ole puolue-elimissä mitenkään vielä päätetty.

Vihreiden puheenjohtajaksi nouseva Maria Ohisalo saanee painavan sisäministerin paikan. Ympäristö- ja ilmastoministerin salkusta tuli kova kisa, kun varasijalle kevään eduskuntavaaleissa jäänyt Oras Tynkkynen ilmoittautui tänään sitä tavoittelemaan.

Oodissa vahvistettiin Antti Rinteen eilen ilmoittama ministereiden kokonaislukumäärä, joka on 19 aiemmin oletetun 18:n sijaan.

Ruotsalainen kansanpuolue rkp ylsi neuvotteluissa lopulta kahteen salkkuun, mikä on vain yksi vähemmän kuin vihreillä ja saman verran kuin vasemmistoliitolla.

Rkp:n puheenjohtajasta Anna-Maja Henrikssonista on tulossa oikeusministeri ja eduskuntaryhmän puheenjohtajasta Thomas Blomqvistista pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri.

Läpihuutojuttu rkp:n yhden lisäsalkun voitto ei ollut.

”Näistä käytiin pitkään keskustelua”, vihreiden Pekka Haavisto sanoi Oodissa.

”Neuvotteluja käytiin ja sitten tultiin tähän hyvään lopputulokseen”, rkp:n Henriksson sanoi tyytyväisenä Uudelle Suomelle.

Rkp sai sille myös hyvin tärkeitä ohjelmakysymyksiä läpi hallitusohjelmaan.

”Hallitus asettaa tavoitteeksi toisen kotimaisen kielen palauttamisen pakolliseksi ylioppilaskirjoituksessa”, Antti Rinteen (sdp) hallituksen ohjelmassa lukee.

Vaasan keskussairaalan muuttaminen laajan päivystyksen sairaalaksi oli selviö, mutta osasiko joku ennen viikonloppua odottaa Henrikssonin ilmaveiviä eli pakollisen ruotsin palauttamista kirjoituksiin?

Pakollinen ruotsi poistui ylioppilaskokeesta vuonna 2005. Hbl:n tänään siteeraamien hallituslähteiden mukaan pakollisen ruotsin paluu ylioppilaskirjoituksiin on kuitenkin hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta epätodennäköistä.

Huonosti ei ohjelmapuolella mennyt myöskään keskustalla. Talouselämän toimittaja Matti Virtanen kävi viikonvaihteessa läpi julkisuuteen vuotaneen hallitusohjelman ja totesi ainakin 7/10 keskustan kynnyskysymyksistä menneen läpi.

Maaseudun tulevaisuus kertoi tänään lisäksi, että maatalous on saamassa lisärahaa 418 miljoonaa euroa.

Keskusta ja rkp onnistuivat siis saamaan kokoaan merkittävämmän painon sekä ministerisalkkupuolelle että hallitusohjelmaan, jonka pohjalta Rinteen keskustavasemmistolainen hallitus alkanee maata loppuviikosta eteenpäin hallita.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.

LUE MYÖS: Juha Sipilä: ”Yhtenä iltana lähdin niska höyryten – lopputulos yllätti”