Keskusta härnää nyt sdp:tä mukaan kaksinkamppailuun, vaikka kampesi vaalitavoitteillaan ensin itsensä puolueen viereen. Vaalikampanjassa vahvistetaan perusturvaa ja koulutusta, mutta onko ”saneeraaja-Sipilä” enää uskottava keulakuva?

Viikonlopun puolueristeilyllä keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä lähti haastamaan erityisesti sdp:n liikennelinjauksia. Sdp:n ilmasto-ohjelmassa todetaan, että seuraavan hallituksen pitäisi luoda aikataulu uusien polttomoottoriautojen kieltämiseksi.

”Se on ihan höpöhommaa, että Suomessa vuonna 2030 olisi dieselautot kielletty”, Sipilä paukautti.

Toinen teema, jolla keskusta haluaa haastaa sdp:tä on perhevapaauudistus. Keskustan linja on, että uudistuksen voi tehdä, kunhan sille tärkeää kotihoidontukea ei leikata.

”Se tehdään perheiden ja lasten ehdoilla eikä työmarkkinoiden ehdoilla”, Sipilä heitti.

Sdp:n härnäämisen taustalla on tavoite synnyttää vastakkainasettelua ennen kaikkea julkisuudessa, koska tunteita herättävissä kysymyksissä vastakkainasettelu hyödyttää kumpaakin puoluetta. Esimerkiksi vihreiden ja perussuomalaisten riitely aktivoi kummankin puolueen kannattajia. Kun keskusta on tuoreessa Alma-gallupissa vain entistä selvemmin pudonnut sdp:n ja kokoomuksen kärkitaistelusta, on keskustalla selvä vaara unohtua taka-alalle.

Ja toki maakuntien vaalipiireissä kisaa käydään monesti sdp:n ja keskustan välillä. Keskustan julistautuminen dieselpuolueeksi ja pelottelu sdp:n sähköautotavoitteilla ovat kätevä tapa uskotella, ettei maakunnan äänestäjällä todella ole muuta vaihtoehtoa kuin keskusta.

Kyse on kuitenkin vaalitaktiikasta. Oikeasti puolueessa hellitään ajatusta mahdollisesta yhteistyöstä. Iltalehden ja Uuden Suomen sekä myös Ilta-Sanomien tekemissä kyselyissä selviää, että keskustavaikuttajat näkevät nyt sdp:n mieluisampana hallituskumppanina.

”Punamullalla Suomi on rakennettu ja kokoomuksen vanavedessä on aina tullut takkiin”, tiivistää eräs IL–US-kyselyyn vastannut.

”Sdp on luotettavampi hallituskumppani, kun se pitää sopimuksista kiinni. Kokoomus kusettaa ja vetää välistä koko ajan. Kokoomus pelaa itselleen koko ajan, ottaa kunnian kaikesta hyvästä ja sysää paskan hallituskumppaneiden niskaan. Hallituksessa käydään vääntöjä, kun kokoomus ei pysy sovitussa. Demarien kanssa on paljon helpompi, koska he pitävät sovitusta ja hallitusohjelmasta kiinni. He eivät vedä hallituskumppaniaan kölin alta koko ajan”, toteaa toinen.

Lue lisää: ”Aika on ohi, imago pilalla” - Keskustassa halutaan Juha Sipilälle haastajia

Vastauksissa tuli myös selvästi ilmi, että nykyisen hallituksen linja hirvittää osaa keskustalaisista ja seuraavaksi linjaa halutaan reivata ”inhimillisempään” suuntaan.

”Sdp:n kanssa sote- ja maakuntauudistuksen jatkaminen voisi tuoda siihen lisää inhimillistä ajattelua.”

”Yhteistyö kokoomuksen kanssa on ollut hyvä vaihtoehto ajassa, jossa talous on ollut pakko saada vakaalle pohjalle. Kun Suomi on saatu kuntoon, seuraavan hallituskauden prioriteetin pitää olla hyvinvoinnin ja yhdenvertaisuuden vahvistaminen sekä ilmastonmuutoksen torjunta. Uskon SDP:n olevan parempi yhteistyökumppani näiden asioiden edistämisessä.”

Juuri tämänkaltainen ajattelu näkyy keskustan viime viikolla julkistamista tavoitteissa nostaa takuueläkkeitä 100 euroa ja sitoa vanhustenhuollon hoitajamitoitus 0,7:ään. Luvut ovat samat kuin demareillakin. Sattumaako? Uskoo ken tahtoo.

///

Viime eduskuntavaalien keskeisimmäksi teemaksi nousi työllisyyden nostaminen, talouden saaminen kasvu-uralle ja valtion velkaantumisen pysäyttäminen. Puolueet julkistivat kilvan omia leikkauslistojaan. Parhaiten äänestäjiin puri keskustan Juha Sipilän viesti ja olemus: politiikan ulkopuolelta tuleva yrittäjä, todellinen self-made man, näyttää perinteisille poliitikoille kaapin paikan ja panee Suomen kuntoon!

Leikkauslistanokittelusta huolimatta harva ehkä ajatteli, että Sipilästä tulisi saneerausjohtaja, johtaja jonka tehtävänä on karsia kuluja ja etsiä säästöjä. Yrittäjänä Sipilä on ollut nimenomaisesti kasvujohtaja.

Kuten kyselyn kommenteista voi lukea, keskustastakin löytyy heitä, jotka kokevat, etteivät leikkaukset ihan reilusti kohdentuneet.

Keskustavaikuttajien yhteystietoja kaivellessa kyselyä varten silmään osui, kuinka yksi jos toinenkin on julkisella sektorilla töissä. Heidänkin lomarahojaan nipistetään tänä vuonna vielä kerran kilpailukykysopimuksen takia.

Sipilän talkoot tuli tehtyä, mutta makkaraa ja sinappia ei riittänyt kaikille – ei edes kaikelle oman talon väelle.

Keskustan suuri haaste onkin nyt se, kuinka leikkausten jälkeen Sipilästä saadaan uskottavat kasvot tavoitteille panostaa koulutukseen ja perusturvaan. Pohdinnoissa mukana ollut vaalislogan ”tykkäät kuitenkin” hyllytettiin senkin vuoksi, että niiden kytkeminen leikkauksiin olisi ollut liian helppoa – varsinkin kun puolue vakuuttaa olevansa vähävaraisia puolustamassa. Miltä olisi näyttänyt tykkäät kuitenkin -juliste, jossa on Sipilän kasvot?

Nyt ensimmäisissä vaalimainoksissa ei vielä Sipilän kasvoja nähdä ja puolue aikoo kampanjan aikana nostaa esiin muitakin keskustajohtajia kuten peruspalveluministeri Annika Saarikkoa.

Samaan aikaan keskustapäättäjissä on IL–US-kyselyn mukaan virinnyt ajatus, että Sipilälle olisi hyvä saada haastajia seuraavaan puoluekokoukseen.

Puolueristeilyllä Sipilä kummasteli puheessaan gallupeihin viitaten, kuinka hänen tulos tai ulos -periaatteestaan on tullut yhtäkkiä tulos ja ulos -periaate , kun kaikki keskeiset tavoitteet tällä vaalikaudella on saavutettu.

”Me lähdimme siitä tilanteesta, missä Ranska on tällä hetkellä. Ranskassa pitäisi tehdä sama, mitä Suomessa on tehty. Italia on paremmassa tilanteessa kuin mitä Suomi oli neljä vuotta sitten”, Sipilä sanoi ja jatkoi:

”On muuten muidenkin puolueiden helppo tehdä ohjelmia tämän kauden jälkeen, kun meillä on nyt vähän liikkumavaraa julkisessa taloudessa.”

LUE MYÖS: Alma-kysely: Keskustan alamäki kiihtyy – vihreät iskuetäisyydellä, perussuomalaiset nousee

Viittaus Ranskaan on siinä mielessä osuva, että maan taloutta uudistamaan ryhtynyt presidentti Emmanuel Macron kyseli taannoin kiinnostuneena Sipilältä Suomen kilpailukykysopimuksesta. Uudistustyö sujuu kuitenkin vielä hankalammin kuin Suomessa ja Macronin suosio on sekin alamaissa.

Saneerausjohtajan onkin hankala kalastella kansansuosiota ja siitä hänelle usein maksetaan tuntuva korvaus. Siinä mielessä Sipilä kulkee vastavirtaan. Hän laski palkkaansa.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.