Venäjän presidentti Vladimir Putin on arvaamaton voimapoliitikko. Hänen johtamansa valtio on ottanut haltuunsa ja valvontaansa sille kuulumattomia alueita Georgialta ja Ukrainalta. Itä-Ukrainassa käydään yhä Venäjän myötävaikutuksella sotaa.

Venäläiset pahantekijät sekaantuivat Yhdysvaltain presidentinvaaleihin ja Ison-Britannian EU-kansanäänestykseen. Lopputulos kummassakin oli Putinin hallinnolle mieluinen.

Varsin moni Putinin hallinnon kanssa poikkiteloin asettunut venäläinen on menettänyt yllättäen henkensä. Autoritäärinen hallitsija ei suvaitse vastustajia kotimaassaan, mutta hän on katsonut oikeudekseen puuttua myös muiden valtioiden asioihin.

Suomalaisiakin Putinin hallinto kiusannut ja uhkaillut. Rajan aukaiseminen ja ilmatilaloukkaukset ovat hyvässä muistissa hallinnon edustajien kummallisesta retoriikasta puhumattakaan.

Viime viikolla tätä puheen tasolla käytävää uhittelua kuultiin taas, kun Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu puhui vastatoimista Suomen ja Ruotsin tiivistettyä läntistä puolustusyhteistyötään. Suomen puolustusministeriö oikaisi Shoigun esittämiä virheitä Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyöstä omalla tiedotteellaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun professori Petteri Lalu piti Shoigun lausuntoa poikkeuksellisena, kuten Uusi Suomi kertoi viikonvaihteessa.

”Näin ei asiaa ole aiemmin esitetty, vaan vastatoimet kytketty varsinaiseen Nato-jäsenyyteen”, Lalu kommentoi Twitterissä.

Puheet ovat puheita, mutta ei niitä voi aivan olankohautuksellakaan sivuuttaa, kun ne tulevat korkealta naapurivaltion sotilashallinnosta. Toisekseen puheet tulevat maasta, joka on pystynyt mitä omituisimpiin operaatioihin Venäjän rajojen ulkopuolella.

Suomessa vähemmän seurattu venäläinen horjutusyritys nähtiin Montenegrossa, joka liittyi puolustusliitto Natoon noin vuosi sitten. Esimerkiksi brittiläinen Telegraph on kertonut, kuinka venäläisten agenttien epäillään sotkeutuneen jopa maan silloisen pääministerin Milo Djukanovicin murhasuunnitelmiin.

Montenegron tapauksen nosti jokunen päivä sitten esille arvostetussa Foreign Policy -lehdessä Jeffrey A. Stacey, joka työskenteli Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnossa Barack Obaman presidenttikaudella.

Hän maalasi skenaarion, jossa Putin lähtisi sotilaalliseen operaatioon Montenegrossa ja horjuttaisi koko Natoa sitä kautta. Yhdysvaltain nykyinen presidentti Donald Trump kun ei välttämättä olisikaan sitoutunut tuon runsaan 600 000 asukkaan valtion puolustamiseen, mikä veisi pohjan koko Naton viidenneltä artiklalta ja siten koko Natolta.

Staceyn pohdiskelu pohjautuu siihen, että Trump puhui Helsingin Putin-tapaamisen jälkeen varsin kummallisia Montenegrosta.

”Montenegro on pikkuruinen maa, jossa on voimakkaita ihmisiä. He ovat hyvin aggressiivisia. He voivat tulla aggressiivisiksi, ja onneksi olkoon, olette kolmannessa maailmansodassa”, Trump höpötteli Fox Newsille.

Venäjää taas sieppaa Montenegron Nato-jäsenyys ja edessä ehkä siintävä EU-jäsenyys, eli se kuinka taas yksi Balkanin maa etääntyy hyvin kauas sen potentiaalisesta vaikutuspiiristä. Vuosikymmenen mittainen horjutusyritys on epäonnistunut.

Venäjän todistettu vastaoperaatio Montenegron Nato-jäsenyyteen on tuontikielto maan viineille ja varoittaminen matkustamasta tuohon Adrianmeren rauhalliseen pikkuvaltioon ”venäläisvastaisen hysterian” vuoksi.

Kauhukuvista ja Venäjän painostuksesta huolimatta Montenegro pyrki ja pääsi Natoon maan parlamentin hyväksyttyä asian. Pieni rohkea kansa uskalsi kaiken epävarmuuden keskellä tehdä oman valintansa.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.