”Kotoutumisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota suomalaisen yhteiskunnan perusarvoihin ja siihen, että niitä pitää pystyä täällä kunnioittamaan…”

”Nämä luvut kertovat, että jotain on mennyt pieleen maahanmuuttajien laillisuuskasvatuksessa…”

”Meidän pitää nyt kysyä, olemmeko epäonnistuneet kotouttamisessa ja onko niin, ettei Suomeen muuttaneille ole kerrottu riittävästi…”

Yllä olevat ovat lainauksia suomalaisilta puoluejohtajilta.

///

Oulun epäillyt seksuaalirikokset pakottavat suomalaiset kohtaamaan yhden humanitaariseen maahanmuuttoon ja turvapaikkajärjestelmäämme liittyvän valitettavan totuuden.

Se on erityisen kiusallinen useimmille puolueille ja mediallekin siksi, että yksi puolue on oman käsityksensä asiasta ilmoittanut tosiasiana jo vuosia sitten – ja vaikka optimistisemmat suomalaiset ovat toivoneet toisin, se näyttää osin olevan totta. Harva poliittinen toimija perussuomalaisten ulkopuolella pystyykään vieläkään sanomaan sitä ääneen, vaikka epäiltyjä rikoksia ei ymmärrä kukaan ja ”sietokyky ylittyy” kaikilla, kuten eräs poliitikko tiedotteessaan sanoi. Tästä kertovat myös yllä olevat lainaukset.

Se tosiasia on tämä: jos haluamme auttaa ja ottaa vastaan hyvin erilaisen nais- ja seksuaalisuuskäsityksen kulttuurista tulevia ihmisiä – antaa heille turvaa ja ottaa heidät keskuuteemme vapaan yhteiskunnan pelisäännöin – meidän täytyy hyväksyä samalla se, että omien kansalaistemme turvallisuus heikentyy ainakin joiltain osin. Ikävintä on, että tuo jokin osa näyttää olevan alaikäiset lapset ja erityisesti nuoret tytöt.

Jos turvapaikanhakijoita tulee massoittain, mikä tällä hetkellä ei ole tilanne, myös tällaisia rikoksia voi odottaa tapahtuvan kasvavasti. (Poliisille ilmoitettujen raiskausten määrä on vuosina 2014–2017 kasvanut 1009 kappaleesta 1242 kappaleeseen määrän kasvaessa jokaisena vuotena välissä. Lasten seksuaaliset hyväksikäytöt sen sijaan vähentyivät samalla ajanjaksolla, mutta palasivat viime vuonna jälleen vuoden 2014 tasolle.)

Poliisin tänään Ylellä julkaisemien ennakkotietojen mukaan ulkomaalaisten osuus kaikista tietoon tulleista seksuaalirikoksista oli viime vuonna 25,3 prosenttia ja lasten seksuaalisissa hyväksikäyttötapauksissa 19,2 prosenttia. Ulkomaan kansalaisten osuus Suomen väestöstä on alle viisi prosenttia.

Päättäjien kannalta tosiasian myöntäminen tarkoittaa sitä, että perusturvallisuuden heikentyminen täytyy ottaa huomioon, kun mietitään turvapaikanhakijoiden ottamista ja sitä, voidaanko järjestelmää jatkaa nykyiseen malliin. Täyden valvonnan poliisivaltiota tuskin haluamme tai edes talouden puolesta kykenemme pystyttämään, ja pari tuntia kotoutusluentoa tai ”laillisuuskasvatusta” ei varmasti muuta asiaa, jos aikuinen, rikollisuuteen taipuvainen ihminen on valmis järjestelmällisesti hyväksikäyttämään alaikäisiä, alle 15-vuotiaita tyttöjä. Lapsia.

Tuhanteen kertaan netissä siteeratut Optulan rikostilastot vahvistavat tiettyjen kansallisuuksien ja kulttuuripiirin edustajien moninkertaisesti suuremman riskin syyllistyä seksuaalirikoksiin. Ja kun maahamme on ollut eniten tulijoita tältä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueelta, ja tulijoita oli yksittäisenä vuotena hurja määrä, ovat haittapuolet nyt nähtävissä.

LUE MYÖS: Poliisin uudet tilastot: Seksuaalirikokset lisääntyivät eniten Helsingissä – raiskauksesta epäillyistä 54% ulkomaalaisia

Päättäjien tehtävä ei ole kadehdittava. Turvapaikkajärjestelmään puuttuminen muin keinoin, kuin mitä EU-alueella on jo yhteisesti tehty, ei ole helppoa. Siitä irtautuminen vaatisi kansainvälisten sopimusten rikkomista, eikä avun lopettamiseen muutenkaan ole monilla halua. Toisaalta EU-maista Itävalta on ottanut käyttöön turvapaikanhakijakiintiön, joka EU:n ministerineuvoston mukaan ei riko kansainvälistä lakia.

Sosiaaliturvamme muokkaaminen vähemmän houkuttelevaksi – kuten monissa Euroopan maissa – sillä tarkoituksella, että ankeampi elämä ajaisi nuoria miehiä nopeammin kotimaihinsa, lipsahtaa perustuslain nojalla helposti heikennykseksi myös omille kansalaisille. Turvapaikanhakijoiden eristäminen taas estää kotoutumisen mahdollisuudet niidenkin osalta, jotka siihen oikeasti olisivat kykeneväisiä.

Useimmin tarjotut keinot, seksuaalirikosten rangaistusten koventaminen ja karkotusten nopeuttaminen, puolestaan auttavat vasta silloin kun on jo liian myöhäistä. Silloin kun uhreja jo on.

Monen poliitikon esiin nostama poliisin resurssien kasvattaminen voi tuoda konkreettista apua.

Varmaa lienee ainakin se, että ”kotoutumisen tehostamisen” hokeminen ei suurelle osalle suomalaisista riitä. Sen ei pitäisi jatkossa riittää myöskään suomalaisille poliitikoille, jotka ovat vastuussa kansalaisten turvallisuudesta.

Ja samaan aikaan pitäisi kaikkien jaksaa muistaa, että kaikissa ihmisryhmissä, kaikkien kansallisuuksien joukossa, ylivoimainen enemmistö on hyviä ihmisiä, jotka eivät halua vahingoittaa toisia.

////

Tätä kirjoittaessa sisäministeri Kai Mykkänen (kok) on tuonut julki tiedon, että Oulun seksuaalirikoksista epäillyt ovat tulleet Suomeen ”tyypillisistä turvapaikanhakumaista”. Hänen mukaansa Oulussa näkyy epäiltyihin liittyvä yhdistävä seikka eli tietyistä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maista tulevien miesten yliedustus seksuaalirikoksissa. Heidän rikostasonsa oli vuosikymmenen alussa raiskausrikoksissa 17-kertainen syntyperäisiin suomalaisiin nähden.

”Jos Suomesta hakee turvaa, ei voi olla niin, että sen jälkeen itse aiheuttaa turvattomuutta”, Mykkänen myös sanoo.

Myös vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto sanoo MTV:llä suoraan, että vuoden 2015 turvapaikanhakijapiikki näkyy nyt kaikkialla Euroopassa ja Suomessa. Hän ihmettelee sitä, että kotoutuminen on vielä usean vuodenkin jälkeen heikkoa. Toisaalta Haavisto yhä uskoo kotouttamisen tehoon ja vetoaa kotouttamistoimien lisäämiseksi.

”Meillä on luottamuksen kulttuuri Suomessa. Lapset voivat liikkua vapaasti, naiset voivat liikkua rauhassa kaduilla. Tässä on hyvin suuri kulttuurinen ero moniin Lähi-idän maihin”, Haavisto pohtii erityisesti sodan runteleman Irakin ja Suomen eroa.

Osaa esille tulleista maahanmuuton haitoista voidaan kenties ehkäistä vain turvapaikanhaun määriä radikaalisti rajoittamalla, mutta Suomen on vaikea nähdä itsenäisesti ryhtyvän niin poikkeukselliseen toimeen. Se on muutenkin kysymys, joka liittyy tulevaisuuteen, ei nykyiseen rikosilmiöön.

Suomessa jo olevien riskiryhmään kuuluvien nuorten miesten osalta täytyy keksiä muunlaisia keinoja. Oma osaamiseni ei riitä sen arvioimiseen, kuinka paljon viranomaiset voivat tehdä ennaltaehkäisyn lisäämiseksi. Yksi kansalaisten keinoista on vanhempien tiukentuva valvonta lasten ja nuorten sosiaalisen median käytön suhteen. Siihen on syytä kaikkien netin jahtaajien vuoksi.

Kirjoittaja on Uuden Suomen toimittaja.

LUE MYÖS:

Siniset vaatii: Eduskunnan toimittava nyt – paikka poistaa kansalaisuus törkeisiin seksuaalirikoksiin syyllistyneiltä

Hallitus ja eduskuntaryhmät koolle tiistaina - Juha Sipilä: ”Murheellisia uutisia Helsingistä”

Näkökulma: Oulun seksuaalirikosepäilyistä tuli yhteinen huolenaihe