”Veroja korottamalla alijäämiä onkin kovin vaikea saada kuriin, koska veropohja tahtoo karata alta verotusta kiristettäessä”. Näin kirjoittaa Turun yliopiston taloustieteen professori Matti Virén Puheenvuoron blogissaan.

Vaikka verotuksen kiristäminen on alijäämien taittamisessa ilmeisen tehotonta, ollaan siihen Suomessa yhä viehtyneitä. Ei tosin siinä mittakaavassa kuin edellisen, Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen aikaan.

Juha Sipilän (kesk.) johtama keskusta-kokoomus-perussuomalaiset-hallitus viilaa joka tapauksessa hyvätuloisten palkkaverotusta aiempaa kireämmäksi. Samalla pienempiä ansiotuloja verotetaan vuonna 2016 hieman aiempaa vähemmän.

"Kenenkään palkkavero ei kiristy", lupasi tuleva valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) vielä runsas puoli vuotta sitten hallitusohjelman tiedotustilaisuudessa.

Veronmaksajien keskusliiton mukaan verotus kiristyy vähän yli 5 000 euron kuukausituloilla suuremmista tuloista puhumattakaan. Hallitusohjelman ideasta näytetään poikettavan siis heti ensimmäisenä vuonna. Tämä näkyy ohessa olevasta kuvasta.

Kysyntää ei siis kokonaisuutena pyritä auttamaan edelleenkään verotuksella toisin kuin Ruotsissa on tehty.

Sikäläisessä viime hallituksen työmarkkinauudistuksissa tuloveroja alennettiin, työnteon kannustimia parannettiin ja kannustinloukkuja purettiin. Perinteisestä tavaraviennistä Ruotsissa ei ole talouteen tällä kertaa apuja juuri saatu, vaan kotimainen kysyntä on ollut talouden moottori.

Ruotsin talous on kasvanut Kauppalehden mukaan vuoden 2008 jälkeen kahdeksan prosenttia ja Suomen vastaavasti laskenut kuusi prosenttia.

Kokosin tähän kaikkien lukijoiden iloksi merkittävät verojen ja sen luonteisten maksujen kiristykset vuonna 2016. Valtavan isoja ne eivät nyt ole, mutta joillekin kiusallisia. Keskeinen lähde on Veronmaksajain keskusliitto.

Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksu kohoaa 0,50 prosenttiyksikköä. Kovimmilla tuloilla veroaste kiristyy tästä syystä ja viilattavan solidaarisuusverokäytännön takia tuon samaisen 0,50 prosenttiyksikköä, laskee Veronmaksajat. Pienituloisen verotus laskee vastaavasti puolisen prosenttiyksikköä siksi, että työtulovähennyksen enimmäismäärä nousee. Keskituloiselle vaikutus on hyvin neutraali.

Pääomatuloverotuksen ylempi verokanta nousee 33 prosentista 34 prosenttiin. Tämä koskee varakkaita runsaasti pääomatuloja saavia suomalaisia.

Vuonna 2016 asuntolainan koroista vähennyskelpoisia on 55 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015. Jos lainaa on esimerkiksi 200 000 euroa ja lainan korko 2 %, laskee verohyöty tästä vuodesta runsaalla 100 eurolla vuodessa.

Ajoneuvoveroa korotetaan 100 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa 36,50 euron korotusta vuosittaiseen maksuun. Korotus toteutuu täysimääräisenä vasta vuonna 2017 veron laskutusjaksojen johdosta. Pienipäästöisten autojen autovero sen sijaan kevenee.

Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan. Öljylämmitteisen omakotitalon vuosittaiset lämmityskulut kasvavat tämän johdosta noin 75 euroa.

Tupakan verotusta kiristetään. Tupakka-askin hinta nousee noin 10 prosenttia vuonna 2016. Aski päivässä tarkoittaa lähes 200 euron lisämenoa vuodessa.

Kerrataan vielä: hyvätuloisten ansiotuloverotusta kiristetään, suuria pääomatuloja saavia suomalaisia verotetaan ankarammin, öljylämmittäjiä verotetaan enemmän, omistusasujien lainatukea vähennetään ja itselleen haittaa tekeviltä tupakoitsijoilta peritään lisää rahaa.

Julkisia menoja Sipilän hallitus leikkaa, mutta isossa kuvassa kuitenkin sen verran vaatimattomasti, että valtio velkaantuu ensi vuonna ehkä jopa enemmän kuin tänä vuonna. Yli viidestä miljardista puhutaan edelleen.

”Luulisi kaikkien ymmärtävän sen yksinkertaisen logiikan, että menot pitää mitoittaa tulojen mukaan”, professori Virén totesi blogissaan.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.