”Älkää muuttako mitään turvallisuuspolitiikassa näistä perusasetelmista ainakaan huonompaan suuntaan.”

Näin viestittää hallitusneuvotteluihin Pertti Salolainen (kok), joka vetäytyi kansanedustajan tehtävistä kuluneena keväänä.

Uusi Suomi kysyi tältä ulkopolitiikan konkarilta viestiä Säätytalolle tänään Helsingin Lasipalatsissa järjestetyssä tilaisuudessa, jossa esiteltiin Karoliina Honkasen raportti Nato 70 vuotta – arvioita puolustusliiton roolista ja Suomen kumppanuudesta.

Salolainen on raportin kustantaneen Suomen Atlantti-Seuran varapuheenjohtaja. Kyseinen seura taas on tunnettu turvallisuuspoliittisen keskustelun virittäjä.

Salolaisen mainitsema perusasetelmahan on se, että Juha Sipilän (kesk) hallitus päätti kirjata Natosta hallitusohjelmaan edellistä hallitusta myönteisemmin.

”Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä”, sanottiin Sipilän hallituksen ohjelmassa2015.

Vielä Jyrki Kataisen (kok) hallituksen ohjelmassa 2011 Suomi ampui itseään turvallisuuspoliittisesti jalkaan ilmoittamalla, että ”Suomi ei tämän hallituksen aikana valmistele Nato-jäsenyyden hakemista.”

Kataisen hallituksessa ulkoministerin paikalle nousi sosialidemokraattien kansanedustaja Erkki Tuomioja ja presidenttinä toimi tuolloin samasta puolueesta valtakunnan korkeimpaan virkaan ponnistanut Tarja Halonen. Kumpikaan ei ole tullut tunnetuksi erityisestä Nato-myönteisyydestä.

Kataisen kuuden puolueen hallituksessa oli myös selkeästi Nato-kielteinen vasemmistoliitto, joka nytkin on matkalla Antti Rinteen (sdp) viiden puolueen hallitukseen.

Vasemmistoliiton puoluevaltuusto vastusti viime vuonna esimerkiksi Trident Juncture -sotaharjoitusta ja esitti, että ”Suomen sotilaallinen liittoutumattomuus kirjataan selvästi seuraavan hallituksen ohjelmaan”.

Ei puolustusliittoon kuulumattomuuden toteaminen ole huono asia, mutta kammottava virhe olisi sulkea Nato-ovea samaan malliin kuin 2011. Venäjän tekemä Krim-valloitus keväällä 2014 on kaikille sen naapureille varoittava tapaus.

Ilmeisesti sdp, keskusta, vihreät ja rkp pitävät huolen, ettei Nato-ovea enää ehdoin tahdoin suljeta. Ei tietä jäsenyydelle myöskään pyritä hyvin todennäköisesti avaamaan. Vähäisen vaikutusvallan rkp on hallituksessa ainoa avoimesti Nato-myönteinen puolue.

Kuinka pahasti vasemmistoliitto tulevan Nato-kirjauksen kanssa kipuilee, jää nähtäväksi. Jättäisikö se jopa lähtemättä itselleen sopimattoman kirjauksen vuoksi hallitukseen, kun se äänestyttää hallitukseen menosta myös jäsenistöään?

Selvää on, että Nato-jäsenyys olisi Suomelle puolustuksellisesti erittäin varteenotettava ratkaisu.

”Mahdollinen hyökkääjä joutuisi ottamaan huomioon, että Suomen tukena olisi koko liittokunnan sotilaallinen voima – tavanomaiset joukot, ohjuspuolustuksen suorituskyvyt ja viime kädessä ydinaseet”, Karoliina Honkanen kirjoittaa tänään julkaistun raporttinsa osuudessa, jossa Suomi olisi jo kuvitteellisesti Naton jäsen.

Honkasen raportista voi lukea lisää täältä Uuden Suomen uutisista.

Yksityishenkilönä raportin kirjoittanut puolustusministeriön virkamies Honkanen ei suosita Nato-jäsenyyden hakemista tai hakematta jättämistä, vaan jättää kysymyksen poliitikkojen päätettäväksi.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.