Taas on kiihtynyt keskustelu siitä, onko Suomi kulkemassa kohti Ruotsin kaltaisia lähiöongelmia. Sisäministeri Kai Mykkänen (kok) nosti Uuden Suomen haastattelussa esille ”riskilähiöt”, joita kuitenkaan hänen laskujensa mukaan ”ei Suomessa monta kymmentä ole”.

Sisäministeri ehdottaa päätoimisia lähiöpoliiseja riskilähiöihin.

Mykkänen antoi kommenttinsa viime viikolla sen jälkeen, kun poliisi oli kertonut, että Ruotsin jengikulttuuri uhkaa rantautua Suomeen. Näitä näkemyksiä kuultiin, kun Ruotsissa oli pääasiassa Göteborgin lähiöissä poltettu autoja.

Tiistaina Uusi Suomi jututti Helsingin apulaispormestarin Nasima Razmyarin (sd), joka piti Mykkäsen ajatuksia ongelmallisina. Hän oli huolissaan siitä, että jotkut alueet tulevat leimatuiksi huonoina asuinalueina, mikä johtaisi kierteen syvenemiseen.

Razmyarin mukaan Helsinki on onnistunut ehkäisemään huono-osaisuuden kasautumista tiettyihin lähiöihin.

”Meidän pelastus on asuntotuotanto ja asuntopolitiikka, joka vahvistaa sosiaalista sekoittumista. Se ei joka puolella ole täydellistä sekoittumista, mutta se on ollut pitkään meidän linja ja teemme sitä jatkuvasti myös uusien asuinalueiden kanssa”, hän totesi viitaten Helsingin linjaukseen, jonka mukaan yhdelle alueelle rakennetaan 25 prosenttia ara-vuokra-asuntoja, 30 prosenttia välimuodon asuntoja ja 45-prosenttia sääntelemättömiä vuokra- ja omistusasuntoja.

”Tämä periaate on eriytymisen isoin torjuja. Jos jollakin asuinalueella mennään siihen, että meillä on alkaa olla pelkästään vuokra-asuntotuotantoa ja vapaarahoitteista markkinaa toisaalla, eriytyminen kasautuu todella nopeasti”, Helsingin apulaispormestari totesi.

Tätä niin sanottua sosiaalista sekoittamista on pääkaupunkiseudulla ja muuallakin tehty tarkoituksellisesti aiemminkin. Turku ei ole ollut tässä yhtä hyvä kuin Helsinki ja Tampere, ainakaan omien arvioidensa mukaan.

Näin Turun valtuuston tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Matti Vähä-Heikkilä (vihr) on nähnyt asian Turun Sanomien mukaan:

”Helsinki ja Tampere poikkeavat Turusta vähäisemmän alueellisen eriytymisen suhteen, ja niissä on myös harjoitettu pitkäjänteisesti sosiaalista sekoittamista. Julkiset vuokra-asunnot sijoittuvat niissä alueellisesti tasaisemmin kuin Turussa”.

Keskustelussa on usein nostettu esiin Turun Varissuon kaupunginosa, jonka kohdalla on kysytty, onko se matkalla kohti esimerkiksi Tukholman Rinkebyssä ja Tenstassa nähtyjä ongelmia. Myös sisäministeri Mykkänen puhui esimerkkitapauksena Varissuosta, missä toimii lähipoliisi, joka tekee yhteistyötä muun muassa opettajien ja lastensuojelun kanssa.

”Tällä on pystytty vaikuttamaan siihen, että tällaisessa murroksessa, mikä Ruotsissa on aiheuttanut rikollisuutta, jos lähiö muuttuu tuolla tavalla, niin Varissuo ei nouse rikostilastoissa ongelmallisena paikkana. Siellä on yllättävänkin hyvä tilanne”, Mykkänen totesi Uudelle Suomelle.

Yleisradion aamu-tv meni tällä viikolla asian ytimeen ja haastatteli Varissuolla 12 vuotta lähipoliisina työskennellyttä Vesa Jauhiaista. Kouluissa, liikekeskuksessa ja jalkapallokentällä työtään tekevän Jauhiaisen näkemykset ovat hyvin rakentavia ja järkeviä verrattuna esimerkiksi kaikkeen jauhantaan, mitä jotkut poliitikot ja kansalaiset sosiaalisessa mediassa ja muualla harrastavat.

Hän nostaa esille kotoutumisen Suomeen kielen osaamisen kautta. Varsinkin 16–18-vuotiaat nuoret saattavat heikkojen kielivalmiuksien vuoksi pudota kelkasta päästyään peruskoulusta.

”Meillä on onneksi etsivä nuoristyö, joka aktiivisesti etsii Turun kaupungin toimesta pudokkaita ja pyrkii saamaan mukautetun oppisopimuksen tai koulutuksen piiriin niin, että he eivät jäisi yksin eikä tulisi riskiä tehdä mitä lahden toisella puolella tehdään”, Jauhiainen pohtii Ylellä.

Jauhiainen sanoo, että Varissuollakin on ollut hänen siellä toimimisensa aikana jengiytymistä, mutta tekijät ovat jääneet nopeasti kiinni. Asiaa on helpottanut alueen suhteellisen pieni koko (asukkaita Wikipedian mukaan vajaa 9 000).

Varissuon lähipoliisi on löytänyt omat tapansa toimia. Esimerkiksi somalialaistaustaisessa yhteisössä hän tekee yhteistyötä paikallisen koulun islamislaisen kulttuurin opettajan kanssa. Avainsana on yhteistyö.

Jauhiainen kertoo olevansa ”hiukan huolissaan” maahanmuuttajien keskittymisestä samoille alueille, joskin muistuttaa samalla suomalaistenkin maahanmuuttajien hakeutuneen takavuosina toistensa seuraan vastaavalla tavalla.

Mutta voiko Varissuota pitää Suomen Rinkebynä tai verrata ylipäätään ruotsalaislähiöihin, joissa on ollut kansainvälisiinkin uutisiin levinneitä levottomuuksia?

Ehkä vastausta tähän valaisee lähipoliisi Jauhiaisen kertoma esimerkki keskustelusta ruotsalaisten poliisien kanssa:

”Kukaan heistä ei pitänyt jo vuonna 2012 edes mahdollisena sitä, että pystyn liikkumaan Varissuolla yksin jalkaisin, moottoripyörällä tai autolla, eikä mitään kukkapurkkeja ja polttopulloja lennä minun niskaani”.

Jotain Suomi on tehnyt selvästi paremmin kuin Ruotsi. Ja näyttäisi tekevän edelleenkin, vaikka täkäläiset ulkomaalaisvihamieliset tahot eivät tätä uskokaan.

Kirjoittaja on Uuden Suomen päätoimittaja.