Kansanedustajat tai eduskuntaryhmät ovat vuosien varrella halunneet kieltää Suomessa muun muassa Työläisnuorison laulukirjan ja Maantietoa lukiolaisille -oppikirjan, kertoo eduskunnan kirjaston johtava tietoasiantuntija Timo Turja Kirjamessuilla julkaistavassa selvityksessään. Turja esittelee historiikissaan muun muassa suomalaisen politiikan tärkeimpiä kirjoja.

Turjan kirjoituksen mukaan ainakin alla listattavia yhdeksää kirjaa on aikoinaan ”pidetty moraalisesti, poliittisesti tai uskonnollisesti niin vaarallisina, että kansanedustajat ovat ehdottaneet niiden julkaisemisen estämistä, sensurointia tai takavarikointia”. Turjan mukaan ehdotukset eivät tavallisesti ole saaneet laajempaa tukea eduskunnassa.

Kirjojen kuvailut ovat lyhennelmiä Turjan raportista.

Sakari Topelius: Maamme kirja

Maamme kirja oli koulujen oppikirja vielä 1950-luvulla. Vuoden 1923 painokseen oli otettu Mannerheimin kuva, mitä sosialidemokraattien kansanedustaja Pekka Meriläinen piti ”kansan eheyttämisen kannalta” virheenä. Hänen mielestään painos oli kokonaan hävitettävä.

A. Lager (Tuure Lehén): Voiton tie.

Vuonna 1928 Leningradissa julkaistiin suomalaisen kommunistin Tuure Lehénin toimittama, alun perin saksankielinen teos Voiton tie. Kirja loi uskoa työväenluokan voittoon aseellisessa kapinassa. Kokoomuksen edustajan Antti Tulenheimon mielestä kirja oli esimerkki valtiopetokseen kiihottamisesta.

Sosialidemokraattinen työläisnuorisoliitto: Työläisnuorison laulukirja

Ensimmäinen Työläisnuorison laulukirja julkaistiin vuonna 1921, viimeinen 1945. Isänmaallisen kansanliikkeen kansanedustajat vaativat kirjan kieltämistä kommunistilakien nojalla. ”Se on sellainen kirja, että minusta sitä ei olisi saanut levittää vuodesta 1930 alkaen ja vapaasti myydä kirjakaupoissa. Kirja on siksi törkeä”, sanoi edustaja Eino Tuomivaara vuonna 1934.

Atos Wirtanen: Ett enat Norden

Pitkäaikainen sdp:n ja skdl:n kansanedustaja (1936–1954) Atos Wirtanen julkaisi sodan aikana vuonna 1942 teoksen, jossa hän toivoi Suomen tulevaisuudessa liittyvän Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa yhteiseen pohjoismaiseen valtioliittoon. ”Se on isku vasten Suomen kansaa, se on isku vasten taistelevaa armeijaamme, se on meidän taistelumme päämäärien häpäisyä”, sanoi ikl:n saksalaismyönteinen edustaja Bruno Salmiala.

Agnar Mykle: Laulu punaisesta rubiinista.

Norjalaisen kirjailijan teos kiellettiin sukupuolisivellisyyttä loukkaavana kotimaassaan – ja myös Suomessa. Suomen hallitus teki kirjasta takavarikoimispäätöksen vuonna 1957. Sdp:n edustajien mielestä takavarikointi piti laajentaa kirjan ruotsinkieliseen painokseen.Lauri Santamäki ja Ilmari Heikinheimo: Auroin, miekoin, miettehin: kansankoulun historian oppikirja

Vuonna 1963 ilmestyi ensimmäinen painos kansakoulun uutta historian oppikirjaa. Skdl:n kansanedustaja Siiri Lehmosen mukaankirja oli törkeä neuvostovastaisuudessaan. ”Saksalaisten aiheuttama Lapin tuhoaminen kuitataan vaisulla toteamisella, kirja on tulvillaan kuvauksia siitä, miten suuria vahinkoja Neuvostoliitto aiheutti Suomi-poloiselle”, hän perusteli.

Hannu Salama: Juhannustanssit

Kirjoittaja tuomittiin kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen jumalanpilkasta vuonna 1966, mutta presidentti Kekkonen armahti hänet. Asiasta keskusteltiin eduskunnassa kokoomuslaisten johdolla.

Esko Laulajainen ja Eino Tahvonen: Maantietoa lukiolaisille

Skdl:n kansanedustaja Taisto Sinisalo vaati kirjan poistamista lukioista vuonna 1971. Kirjassa oli mm. seuraava kappale: ”Pohjois-Atlantin liiton syntyessä länteen ja Varsovan liiton itään molempien valtaryhmien välissä olevat maat Ruotsi, Suomi, Itävalta, Sveitsi ja Jugoslavia ovat halunneet säilyttää puolueettoman asenteen ja ovat tässä pyrkimyksessään Suomea lukuunottamatta onnistuneet”.

Kouluhallitus peruuttikin oppikirjan hyväksymispäätöksen perustelunaan se, että ”oppikirjan tekijöiden tulkinta ei ole maamme puolueettomuuspolitiikan mukainen”.

Aleksandr Solženitsyn: Vankileirien saaristo

Teos ilmestyi länsimaissa ensimmäisen kerran vuonna 1973, mutta Suomessa kirjailijan kustantamo Tammi kieltäytyi Neuvostoliiton pelossa julkaisemasta kirjaa. Pienkustantamot kuitenkin julkaisivat sen suomeksi. ”Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä mainitunlaisen Neuvostoliiton vastaisen kiihotustyön lopettamiseksi”, kysyi Skdl:n Heimo Rekonen.