Ulkomaan kansalaisten osuus kaikista Suomen käräjäoikeuksissa tuomituista oli 9,1 prosenttia vuonna 2009, kun ulkomaalaisten osuus Suomen väestöstä on noin neljä prosenttia, ilmenee Tilastokeskuksen tänään julkaisemista rikostilastoista. Tilastot ovat ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan tarkasteltavissa netissä esimerkiksi kansalaisuuden mukaan.

Käräjäoikeuksissa tuomittiin rangaistukseen viime vuonna 5 900 ulkomaiden kansalaista. Väkilukuun suhteutettuna Suomessa asuville ulkomaalaisille kertyi viime vuonna rangaistuksia tuomioista 1,6 kertaa eli 60 prosenttia enemmän kuin suomalaisille ja rangaistusmääräyksistä 1,3-kertaisesti.

Ulkomaalaisten suhteellisesti suurta osuutta selittää varsinkin ikä: Suomessa asuvat 15 vuotta täyttäneet ulkomaiden kansalaiset ovat ikärakenteeltaan huomattavasti nuorempia kuin muu väestö. Heidän keski-ikänsä oli 38,6 vuotta, mutta suomalaisten 48,3 vuotta.

–Iän myötä rikosten tekeminen vähentyy, sanoo tilastopäällikkö Kimmo Moisio Uudelle Suomelle.

Moision mukaan Tilastokeskuksella ei ole ollut resursseja ikävakioida tilastoa niin, että vertailu olisi tasapuolinen.

Toinen suuri selittäjä ulkomaalaisten suuressa suhteellisessa osuudessa lienee maahanmuuttajien kantaväestöä heikompi sosiaalinen asema. Moision mukaan 1,6-kertaisuus ei kuitenkaan kuulosta ”kummalliselta luvulta”.

–Kun ottaa huomioon iät ja muut, se ei ole kovin oleellinen asia. Tämä herättää huomiota, mutta mitään dramaattista tässä ei ole: ulkomaalaiset eivät tietenkään ole 1,6-kertaisesti rikollisempia kuin suomalaiset, sanoo Moisio.

–Ulkomaalaisten rikollisuudesta liikkuu vähän kummallisiakin juttuja. Enemmänkin tämä asettaa väitteet mittasuhteisiin.

Uusi Suomi kertoi eilen Tanskassa kohua herättäneestä tilastojulkistuksesta, jossa rikoksentekijät ja rikosten määrä oli eritelty etnisten ryhmien mukaan. Nyt myös Tilastokeskuksen työkalulla pystyy tarkastelemaan rikosten määrää esimerkiksi kansalaisuuden mukaan – ei tosin etnisen alkuperän, kuten Tanskassa.

Aikaisemmin eri maiden kansalaisten tekemien rikosten määriä on julkaistu suppeammin Oikeustilastollisessa vuosikirjassa, mutta tänä vuonna koko paketti on ensimmäistä kertaa verkossa tarkasteltavissa. Tilastopäällikkö Kimmo Moisio kertoo Uudelle Suomelle, että paketin julkaisu oli lopulta selviö, vaikka sen tiedettiinkin herättävän huomiota.

–Kyllä sitä [kansallisuustietojen julkaisua] pohdittiin, mutta sitten päädyttiin siihen, ettei tässä ole mitään. Tämähän on vain faktaa, sanoo Moisio.

Tilastossa olevat luvut ovat absoluuttisia: tietyn kansallisuuden rikosmäärää ei ole suhteutettu siihen, paljonko kyseisen kansallisuuden omaavia on Suomessa. Näin ollen on täysin odotettua, että Suomen suurimmat maahanmuuttajaryhmät venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalit nousevat listalta esiin.

Rangaistujen ulkomaalaisten (31 700) joukossa oli 143:n eri valtion kansalaisia, suurimpana lukuna 8 200 Venäjän tai entisen Neuvostoliiton kansalaista. Seuraavat kansalaisuudet olivat Viro (5892), Ruotsi (2079), Turkki (1044), Somalia (939), Romania (898) ja UIkomaa tuntematon (865).

Oikeudessa tuomittujen yleisin ulkomaan kansalaisuus oli Viro, 1 500. Seuraavat kansalaisuudet olivat Venäjä tai entinen Neuvostoliitto (1119), Ruotsi (420), Romania (251) ja Somalia (241).

Tilastokeskuksen julkistamista tiedoista ilmenee, että joka toisella tuomitulla ulkomaalaisella oli vakinainen asuinpaikka Suomessa. Tuomittujen ulkomaalaisten määrä lisääntyi vajaat 10 prosenttia vuoden takaisesta ja osuus kaikista tuomituista yhden prosenttiyksikön. Rangaistusmääräyssakkoja ulkomaalaisille määrättiin 18 000 ja rikesakkoja 7 800 kappaletta.